Arkeoastronomia

Vanhimmat tähtitieteelliset löydöt ovat selvästi kirjoitustaitoa vanhempia, joten niiden ymmärtämiseksi on turvauduttava epäsuoriin todisteisiin. Arkeologisten löytöjen tähtitieteellistä merkitystä tutkimaan on kehittynyt oma tieteenalansa, arkeoastronomia.

Jääkauden kalenterit

Alexander Marshack esitti vuonna 1972 teoksessaan The Roots of Civilization teorian, jonka mukaan eräät jääkautiset luukaiverrukset esittävät Kuun vaiheita. Näitä esineitä on löytynyt mm. Ukrainasta ja Ranskasta ja niiden iäksi on arveltu noin 20 000 vuotta eli niiden tekijänä olisi ollut ensimmäinen todellinen nykyihminen, Cro-Magnonin ihminen.


Stonehenge

Kivikaudelta on peräisin jo paljon selvempiä todisteita tähtitaivaan ilmiöihin liittyvistä havainnoista. Englannista, Ranskasta ja jopa USA:sta on löydetty useita kivikautisia monumentteja. Suurelle yleisölle kuuluisin näistä lienee Stonehenge Etelä-Englannissa. Läheskään kaikkia tämän tarumaisen monumentin saloja ei vielä (ja valitettavasti tuskin koskaan) ymmärretä ja se on edelleen tärkeä arkeoastronomian kohde.
Pääpiirteissään Stonehenge koostuu lähes samankeskisistä kivipaasien muodostamista renkaista. Vanhin osa (Stonehenge I) rakennettiin noin 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Stonehenge oli käytössä useita tuhansia vuosia ja viimeiset muutokset siihen tehtiin noin 1000 vuotta eaa.

Vanhimpaan osaan kuuluu niinsanottu Aubreyn ympyrä, joka koostuu 56 tasavälisestä kuopasta. Ympyrän läpimitta on noin 90 metriä. Kuopista on löydetty ihmisten luita ja kivikautisia esineitä. Toisessa rakennusvaiheessa noin 2500 eaa. alueen keskelle pystytettiin kaksi kiviympyrää. Niiden rakennusaine on sinertävää kiveä. Tämän kiven alkuperä on jäljitetty 200-300 kilometrin päähän Walesiin! Miksi paadet piti raahata sieltä asti? Ja miksi niiden pystytystyö Stonehengessä jäi kesken? Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kiviä ei tuotu suoraan Stonehengeen, vaan ne ovat peräisin jostakin vielä vanhemmasta rakennelmasta.

Viimeisessä rakennusvaiheessa sinikiviympyrät purettiin ja niiden ulkopuolelle rakennettiin 30 sarseenikiven muodostama ympyrä. Tämä ympyrä katettiin asettamalla pystysuorien paasien päälle vaakasuorat kivet. Puretun sinikiviympyrän kivet käytettiin uudelleen, ja niistä rakennettiin kaksi ympyrää sarseeniympyrän sisäpuolelle.






Taivaallinen Stonehenge

Kirjoitustaito ei ollut vielä keksitty Stonehengen rakennusaikoihin, joten tietomme perustuvat arkeologisiin kaivauksiin ja päättelyyn.

Jo 1700-luvulla esitettiin, että Stonehengellä olisi jotain tekemistä tähtitaivaan kanssa. Sir Norman Lockyer suoritti aiheesta mittauksia vuonna 1901 ja C. A. Newham havaitsi vuonna 1957, että kivikehillä on yhteys Kuun ja Auringon liikkeisiin. Varsinaisen Stonehenge-kuumeen aloitti kuitenkin brittitähtitieteilijä Gerald Hawkins, joka julkaisi kirjoituksensa Stonehengen ja tähtitaivaan suuntien kummallisista yhteneväisyyksistä maineikkaassa tiedelehti Naturessa vuonna 1963. Hän oli tutkinut Stonehengen kivien ja niiden välisten aukkojen sijanteja tietokoneella ja löytänyt niiden määrittelemistä suunnista lukuisia yhteyksiä Auringon ja Kuun nousu- ja laskusuuntiin.

Tällainen kivikauden ja tietokoneajan yhdistäminen herätti valtaisaa huomiota. Tosin nykyjärjellä ajatellen olisi ollut hämmästyttävää, jos näiden suuntien välille ei olisi jo satunnaisesti löytynyt useita yhteyksiä - saahan kivien ja aukkojen avulla määritettyä satoja eri suuntia. Hawkins väitti Stonehengeä käytetyn jopa Auringon- ja Kuunpimennysten ennustamiseen, vaikka niihin tarvittava matematiikka ei nykyisinkään ole aivan helppoa!

Hawkins sai vastaansa useita arkeologeja ja hänen väitteitään arvioimaan pyydettiin kuuluisa astrofyysikko Sir Fred Hoyle, joka tähtitieteilijänä on tehnyt monia merkittäviä keksintöjä. Hän on myös eräs kuuluisimmista tieteiskirjailijoista. Hoylen kanta oli, että Hawkinsin teoriat olivat pääpiirteissään oikeita, mutta hän pyrki myös kaappaamaan koko kunnian itselleen keksimällä vieläkin hurjempia teorioita. Nämä teoriat olivatkin jo lähinnä tieteistarinoita ja niiden kautta ajauduttiin mystiikkaan, jossa ihannoitiin entisaikojen ”suurenmoisia” kulttuureita.




Temppeli vai observatorio?

Mikä on sitten totuus Stonehengestä? Onko sillä mitään yhteyttä tähtitieteeseen? Varmastikaan se ei ole ollut mikään tähtitieteellinen observatorio. Toisaalta Auringon ja Kuun liikkeisiin liittyvät suunnat (varsinkin suunnat päivänseisauksien aikoihin) ovat vaikuttaneet rakennelmien suunnitteluun. Luultavimmin nämä suunnat ovat olleet vain jollain tavoin merkittäviä kivikautisen kansan uskontojen ja riittien kannalta.

Joka tapauksessa meidän on edelleenkin pakko nostaa hattuamme druidien kyvyille hämmästyttävän Stonehengen rakentajina ja suunnittelijoina.




Kivikehät, dolmenit, hiidenkivet...

Erilaisia kivikautisia pystyyn nostetuista kivipaasista koottuja rakennelmia löytyy joka puolelta maailmaa. Yksistään Brittein saarilla Stonehengen ja alla kuvatun Newgrangen lisäksi on maineikkaita rakennelmia Land's Endissä, Aveburyssa, Orkney-saarilla, Callanishissa, Brodgarissa... Lista on loputon ja kun mukaan otetaan Pohjois-Euroopasta, Keski-Euroopasta, Lähi-Idästä, Intiasta, Väli-Amerikasta ja Etelä-Amerikasta löydetyt vastaavankaltaiset rakennelmat, on selvää, että kivikaudella eläneet ihmiset pystyttivät näitä paljon työtä ja vaivannäköä vaatineita rakennelmia hyvästä syystä. Kenties he osoittivat jumalilleen kuinka paljon näitä arvostivat tai ainakin toisilleen kuinka mahtavia heidän jumalansa olivat. Monet rakennelmat on suunnattu jollakin tavoin Auringon tai Kuun liikkeiden mukaisesti, mikä tuskin on suurikaan yllätys huomioiden näiden kahden taivaankappaleen aseman usean kulttuurin merkittävimpinä jumalina.



Takaisin pääsivulle