Fysiikan ja tähtitieteen laitos, FI-20014 TURKU. Tel: +358 2 333 5820
Fysiikan ja tähtitieteen laitos, FI-20014 TURKU. Tel: +358 2 333 5820
|
Yrjö Väisälä
(1891-1971)
Vuonna 1923 Yrjö Väisälästä tuli fysiikan professori vastaperustettuun Turun Yliopistoon, vuonna 1927 hänestä tuli lisäksi tähtitieteen professori ja 1950-luvulla hän perusti Tuorlan observatorion. Monella tapaa Väisälää voi pitää suomen avaruustutkimuksen isänä. Väisälä oli selvästi edellä aikaansa suunnitelmissaan avaruuden käyttämisestä tieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Hän ehdotti 1946 Suomen Akatemian kokouksessa, että kirkkailla valoilla varustettuja raketteja tai kaasupalloja voisi käyttää geodeettisen kolmiomittausmenetelmän apuneuvoina jopa mantereiden välillä; hänen mukaansa keinotekoiset satelliitit olisivat vieläkin parempia. Seuraavana vuonna hän jo teki kokeita pienillä raketeilla ja antoi haastatteluja, joissa selitti kuinka keinotekoisia satelliitteja voisi käyttää tutkimaan aurinkokuntaa, ja vieläkin kaukaisempia kohteita.
Tuorlan kartanon ylläpitäjät suostuivat 17.4.1950 Yrjö Väisälän pyyntöön siirtää yliopiston observatorio Iso-Heikkilästä Tuorlan Laukkavuorelle. Vuonna 1951 Väisälä sai observatorion tarkat suunnitelmat valmiiksi - käsittäen meteorologiset ja optiset havaintolaitteet. Virallisesti observatorio perustettiin 29.4.1952. Ensimmäiseksi rakennettiin 71 metriä pitkä optinen tunneli 11.2.1952 ja 31.5.1952 välillä. Vuoden 1953 aikana rakennettiin halkaisijaltaan 6-metrinen pystytunneli betonipilarin sisälle, siten että korkeus tunnelin pohjalta oli 27 metriä ja maan tasalta 15 metriä. Kesti vielä seitsemän vuotta ennen kuin betonipilari sai huipulleen tähtitornin kupolin. Nykyisen observatoriorakennuskompleksin vanhin osa valmistui 1957. Väisälän johdolla tehty tutkimus käsitti geodeettisen kolmiomittausverkoston rakentamisen etäisyysmittauksiin, optisen työn, Maan akselin liikkeiden mittauksia zeniitti-teleskoopilla sekä pikkuplaneettojen ja pyrstötähtien havaitsemista ja niiden ratojen laskemista. Professori, akateemikko Väisälä toimi observatorion johtajana kuolemaansa 21.7.1971.
Väisälä oli erinomainen optikko ja käytti Tuorlan observatorion mäen alle rakennettua tunnelia mm. mitatakseen geodeettisia pituusstandardeja, jotka sittemmin otettiin kansainvälisesti käyttöön. Väisälän johdolla valmistettiin huippuluokan optiikkaa; hän oli maailmanlaajuisesti yksi harvoista, joka pystyi tuottamaan monimutkaisia Schmidt-teleskooppien korjauslinssejä. Itse asiassa Väisälä keksi Schmidt-tyypin teleskoopin useita vuosia ennen Schmidt'iä ja liitti rakennepiirrokset optiikan luentomuistiinpanoihinsa, mutta piti ideaa niin ilmeisenä, ettei julkaissut sitä! Yhdessä myöhemmin tähtitieteen professoriksi nimitetyn Liisi Oterman kanssa Väisälä havaitsi tuotteliaimpina vuosinaan enemmän pikkuplaneettoja kuin maailman kaikki muut observatoriot yhteensä.
Professori Liisi Otermasta tuli observatorion johtaja Väisälän jälkeen. Vuonna 1971 pystytettiin 60 cm peiliteleskooppi. Kun Turun Yliopisto kansallistettiin 1971, observatorio menetti itsenäisen asemansa ja siitä tuli osa Fysikaalisten tieteiden laitosta.
Professori Vilppu Piirola oli observatorion johtaja vuosina 1978-80. Piirola laajensi observatorion tutkimuskohteita polarisoiduilla tähtijärjestelmillä.
Professori Mauri Valtosesta tuli observatorion johtaja 1980. Tutkimus kasvoi huomattavasti, kun aktiivisista galakseista tuli yksi observatorion päätutkimusalueista. Tähtien dynamiikka ja optiikka säilyivät tärkeinä tutkimusalueina. Vuonna 1989 observatoriorakennusta laajennettiin ja 1991 Tuorlasta tuli jälleen itsenäinen tutkimuslaitos yliopiston keskushallinnon välittömässä alaisuudessa. Vuosina 1990-1995 ja 2000-2001 Valtonen oli virkavapaalla observatorion johtajuudesta. Tänä aikana professorit Pekka Teerikorpi, Seppo Mikkola ja Chris Flynn toimivat johtajina. Vuonna 1995 tuorlalainen tutkija Vilppu Piirola nimitettiin Nordic Optical Telescope'n johtajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 2002.
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja otti johtajan tehtävät vastaan vuonna 2002. Suuri osa tutkimuksesta valjastettiin avaruudessa tehtävän tähtitieteen ja astrofysiikan piiriin. Observatorion mäelle lisättiin jälleen uusi rakennus, johon saatiin 12 uutta työhuonetta ja vierasasunto vieraileville tutkijoille sekä lepotila havaitsijoiden käyttöön. Millimetrialueen aurinkoteleskooppi asennettiin ja otettiin käyttöön. Vuonna 2002 Tuorlan observatorio täytti 50 vuotta!