| kotisivu |
| hakemisto |
| kartat |
| kohteet |
| teoriaa |
Protonin elektronin sähkövaraukset ovat yhtä suuret, mutta vastakkaismerkkiset, joten atomin kokonaisvaraus on nolla. Tällaista neutraalia vetyä merkitään tähtitieteessä symbolilla HI (siis H ja roomalainen ykkönen).
HII (luetaan "hoo kaksi", ei "hii") tarkoittaa ionisoitunutta vetyä, vetyatomia, joka on menettänyt ainokaisen elektroninsa. Kyseessä on siis oikeastaan pelkkä protoni.
Vety on muodostunut maailmankaikkeuden alkuräjähdyksessä. Tähtien ydinreaktioissa vetyä muuttuu vähitellen heliumiksi ja raskaammiksi alkuaineiksi. Tähdistä suurin osa on vetyä. Vetyä esiintyy runsaasti myös tähtienvälisessä aineessa.
Tavallisten vetyatomien tavoin myös deuteriumatomit voivat liittyä happeen ja muodostaa vettä. Tällaista vettä kutsutaan raskaaksi vedeksi tai deuteriumoksidiksi. Raskaan veden molekyylin paino on 1.11-kertainen tavalliseen vesimolekyyliin verrattuna. Tavallisessa vedessä on raskasta vettä pieniä määriä, noin 0,015 %.
Raskasta vettä käytetään mm. ydinreaktoreissa hidastamaan atomeista lähteviä neutroneja.
Vedyllä on myös kolmas isotooppi, tritium, jonka ytimessä on kaksi neutronia. Tritium ei ole stabiili, vaan hajoaa radioaktiivisesti; puoliintumisaika on 12.32 vuotta. Vedessä on hyvin pieniä määriä tritiumia. Sitä täytyy siis muodostua koko ajan ydinreaktioissa, joiden aiheuttajina ovat ilmeisesti kosmisen säteilyn hiukkaset.