Maan varjo

Auringonlaskun aikaan alkaa itäisellä taivaalla, lähellä horisonttia, näkyä siniharmaa matala segmentti, jonka yläpuolella on purppuranpunainen kaari. Näiden kahden kaaren välinen raja ei ole kovin selvä ja terävä, mutta kuitenkin helposti erotettavissa. Siniharmaa osa on Maan varjo, joka näkyy laskevan Auringon punaamaa itätaivasta vasten. Tumman Maan varjon yläpuolella olevaa punertavaa aluetta kutsutaan vastaruskoksi. Varjon raja ei ole terävä, koska ilmakehän ylärajakaan ei ole terävä.

Maan varjo näkyy taivaanrannasta kohoavana siniharmaana vyöhykkeenä auringonlaskun vastakkaisella suunnalla. Maan varjo sulautuu ilman selvää rajaa punertavaan vastaruskoon. Saman ilmiön voi nähdä myös aamulla länsitaivaalla ennen auringonnousua.

Auringon laskiessa Maan varjo kohoaa ylöspäin. Aluksi se kohoaa hitaasti, mutta liike muuttuu sitä nopeammaksi mitä korkeammalle varjo nousee. Varjon kohotessa se käy samalla vaikeammin erotettavaksi. Selvästi se näkyy vielä 5-10 asteen korkeudelle, minkä jälkeen sitä on jo vaikea havaita.

Maan varjo näkyy sitä selvemmin, mitä puhtaampi alempi ilmakehä on. Utuisella ilmalla sitä ei juuri erota. Maan varjon yläpuolella näkyvän punertavan alueen eli vastaruskon kirkkauteen taas vaikuttaa ilmakehän ylemmissä kerroksissa leijailevan pölyn ja kosteuden määrä. Mitä enemmän näitä epäpuhtauksia on, sitä voimakkaampana vastarusko näkyy ja sitä helpompaa on myös varjon erottaminen.