Kassiopeia Cassiopeia (Cassiopeiae) Cas
Kassiopeia on sirkumpolaarinen
pohjoistaivaan tähdistö, joka sijaitsee
Kefeuksen,
Andromedan ja
Perseuksen välissä Linnunradan tasossa.
Kassiopeian tunnistaa helposti viiden kirkkaan
tähden muodostamasta W- tai M-kirjaimen
muotoisesta kuviosta, joka sijaitsee
yhtä kaukana Pohjantähdestä
kuin Otava, mutta
vastakkaisessa suunnassa.
Kassiopeia oli Etiopian kuningatar,
Kefeuksen puoliso ja Andromedan äiti,
joka oli kovin ylpeä kauneudestaan.
Andromedan yhteydessä on
kerrottu, mitä seuraamuksia tästä oli.
Tähtiä
Kassiopeian alueella on myös runsaasti muuttuvia
tähtiä. W-kuvion keskimmäinen tähti gamma Cas
on epäsäännöllinen muuttuja, jonka kirkkaus
vaihtelee välillä 1.6-3.1 magnitudia. Se on
siten ajoittain tähdistön kirkkain tähti.
gamma Cas on ensimmäinen tähti, jonka
spektrissä havaittiin ympäristöään kirkkaampia
emissioviivoja. Vatikaanin observatorion
Angelo Secchi
löysi vuonna 1866 tähden spektristä vedyn
Balmerin sarjan H-beta-emissioviivan.
Sittemmin on löydetty muitakin vastaavia
spektriluokan B tähtiä, joiden spektrissä esiintyy
emissioviivaa. Tällaisten tähtien spektriluokka
on Be.
Vuonna 1931 Otto Struve
esitti, että Be-tähtien
nopea pyöriminen lennättää tähdestä materiaa, ja
emissioviivat syntyvät näin muodostuneessa tähteä
ympäröivässä kaasukiekossa. Kaasuvaipassa voi
tapahtua vaihtelua vuosikymmenien aikaskaalassa:
välillä vaippa voi lähes peittää tähden näkyvistä,
välillä se taas voi hajota melkein kokonaan,
jolloin tähti loistaa tavallisena kuumana
B-spektriluokan tähtenä.
Tähtijoukkoja
Koska Kassiopeia on Linnunradan tasossa, sen
alueella on useita avoimia joukkoja. Vaikka
niitä on todella runsaasti,
Messier'n luettelossa
niistä mainitaan vain kaksi, NGC- ja IC-luetteloissa jo
huomattavasti useampia. Niistäkin puuttuu monia
jopa kiikarilla näkyviä joukkoja. Lisää joukkoja
löytyy erillisistä suppeammista luetteloista.
Tässä näkyy avoimien joukkojen tunnistamisen
ongelma. Hajallaan olevan joukon tähtien
erottaminen Linnunradan tähtitaustasta ei aina
onnistu pelkästään valokuvaa katsomalla, vaan
tähtien ominaisuuksia on tutkittava tarkemmin.
Taivaalla voi siten olla vielä kirkkaitakin
avoimia joukkoja, joita ei mainita missään
luettelossa.
Messier'n luettelosta löytyy avoin joukko
M52
(NGC7654). Joukkoon kuuluu ainakin pari sataa
tähteä. M103 (NGC581)
on Messier'n alkuperäisen
luettelon viimeinen kohde. Joukkoon kuuluu 60-70
tähteä. Samaa luokkaa on myös M103:n itäpuolella
sijaitseva NGC663. Kaikki joukot näkyvät jo
kiikarilla ja kauniisti pienellä kaukoputkella.
Sumuja
Vajaa puoli astetta gamma Cassiopeiaen
pohjoispuolella on himmeä emissiosumu IC59 ja
suunnilleen samalla etäisyydellä kaakkoispuolella
toinen emissiosumu IC63.