Lohikäärme Draco (Draconis) Dra
Lohikäärme on laaja pohjoistaivaan tähdistö
Pienen karhun ympärillä,
Joutsenen,
Lyyran, Herkuleen,
Karhunvartijan ja
Ison karhun pohjoispuolella.
Tähdistön alue on mutkikas ja hieman vaikeasti
hahmotettavissa. Suomessa tähdistö on sirkumpolaarinen.
Zeniittiin se kohoaa kesäöisin, jolloin kuitenkin
on liian valoisaa sen havaitsemiseen. Tähdistön näkee kyllä
koko vuoden ajan, mutta parhaiten syysiltaisin ja
kevätaamuisin.
Mytologiaa
Lohikäärmettä ajatellaan tavallisesti jonkinlaisena
hieman dinosaurusta muistuttavana oliona. Taivaallinen
lohikäärme on kuitenkin kuvattu yleensä selvästi
käärmemäisenä hahmona.
Yhden tarun mukaan Lohikäärme sai alkunsa
titaanien ja Olympoksen jumalien välisessä
taistelussa. Minerva torjui titaaneja
edustaneen lohikäärmeen hyökkäyksen tarttumalla
sitä hännästä ja paiskaamalla sen taivaalle.
Kieppuessaan käärme kietoutui monelle mutkalle.
Ennen kuin se ehti oikaista itseään pohjoisnavan
seudun kylmyys jähmetti sen siihen muotoon,
jossa se on perinteisesti kuvattu.
Tähtiä
Lohikäärmeen kirkkain tähti Eltanin
on merkittävä tähtitieteen historian kannalta,
Sen liikkeiden avulla
Bradley
keksi 1720-luvulla valon
aberraation
ja osoitti siten Maan todella liikkuvan.
Galakseja
Lohikäärmeen galakseista kirkkaimpia ovat
elliptinen NGC4125 ja linssimäinen NGC5866.
Jälkimmäistä on aikaisemmin pidetty samana
kuin Messier'n luettelon kohdetta
M102, mutta
sittemmin koko M102 on joutunut kyseenalaiseksi.