Härkä Taurus (Tauri) Tau
Härkä on yksi eläinradan tähdistöistä,
Oinaan ja Kaksosten
välissä. Jo babylonialaiset tunsivat sen.
Kaksoisvirtain kulttuurien kukoistuksen
aikana kevättasauspiste sijaitsi Härän
tähdistössä. Nykyisin Aurinko näkyy
Härän suunnassa touko-kesäkuussa.
Suunta, jossa Aurinko on kesäpäivänseisauksen
hetkellä, on äskettäin siirtynyt Härän
tähdistöön. Suomesta tähdistön voi nähdä
elokuun lopulta aina maaliskuulle saakka.
Syksyllä se on korkeimmillaan taivaalla
aamuyöllä ja keväällä iltaisin.
Tähtiä
Härän kirkkain tähti Aldebaran,
näkyy Hyadien suunnalla, mutta sen etäisyys
on vain noin puolet Hyadien etäisyydestä.
Aldebaran on selvästi
punertava; se onkin punainen jättiläinen
ja myös paljon vanhempi kuin Hyadien
joukon verraten nuoret tähdet.
Elnath sijaitsee Härän ja Ajomiehen
rajalla, mutta luetaan kuuluvaksi Härän tähdistöön.
Tähtijoukkoja
Härkä on helppo tunnistaa kahdesta
avoimesta tähtijoukosta, Hyadeista ja
Pleiadeista
eli Seulasista.
Seulasista erottaa melko helposti kuusi tähteä.
Joukkoa on kätevintä tarkkailla valovoimaisella kiikarilla,
jolla tähtien ympäriltä voi erottaa tähtien valoa
heijastavia heijastussumuja. Sumuja on melko vaikea
nähdä, mutta valokuissa ne saa helposti esille.
Hyadit olivat Atlaksen ja Aethran tyttäriä
ja Pleiadien sisarpuolia.
Hyadit on lähin selvästi yhteenkuuluvien
tähtien muodostama avoin joukko.
Tähdet ovat muodostuneet suunnilleen
samaan aikaan samalla alueella.
Olettamalla niiden liikkuvan samaan
suuntaan voidaan niiden havaittujen
liikeiden perusteella laskea joukon
etäisyydeksi noin 40 pc (130 ly).
Sumuja
Messier'n luettelon ensimmäinen kohde
M1 eli NGC1952
sijaitsee zeta Taurin luoteispuolella.
M1 on sumu, jonka laajenemisen perusteella
on voitu laskea sen muodostaneen tähtimäisen
kohteen noin 800-1000 vuotta sitten.
Kiinalaisten aikakirjoista löytyykin merkintä
vuonna 1054 havaitusta kirkkaasta valoilmiöstä.
Kyseessä on supernovaräjähdyksessä
syntynyt laajeneva kaasupilvi. Pilven keskellä
on räjähdyksessä jäljelle jäänyt neutronitähti.
Itse sumu näkyy jo valovoimaisella
kiikarilla tai pienellä kaukoputkella, mutta
keskustähden näkemiseen tarvitaan ainakin 30 cm:n
kaukoputki.