Syrjäsilmällä katsominen

Jos katsot suoraan kohteeseen, saapuu valo silmän siihen osaan, jossa sijaitsevat värinäöstä huolehtivat tappisolut ja jossa on vähemmän himmeälle valolle herkkiä sauvoja. Himmeiden kohteiden näkemiseksi onkin käytettävä ns. syrjäsilmällä katsomista eli epäsuoraa katsomista.

Jos käytät oikeaa silmää, katso hieman kohteen ohi, kymmenisen astetta sen oikealle puolelle tai ylä- tai alapuolelle, siis allaolevan kuvan ristillä merkittyihin suuntiin. Silloin valo osuu silmän alueelle, jossa on paljon valoherkkiä sauvasoluja. Itsellesi parhaan suunnan löydät kokeilemalla.

Jos taas käännät katsetta kohteen ohi nenään päin, osuu valo näköhermon päähän eli sokeaan pisteeseen, jossa valoa aistivia sauvasoluja ei ole, eikä kohde näy lainkaan.

Keinosta on hyötyä sekä paljain silmin havaitsevalle että kiikarin tai kaukoputken käyttäjälle. Syrjäsilmällä katsominen on opiskeltava ulkona harjoittelemalla. Aluksi se voi tuntua oudolta ja hankalalta, mutta kyllä sen ajan myötä oppii.