Graafiset almanakat

Valitse kartasta paikkakunta, joka on lähinnä havaintopaikkaasi.

Jos haluat ohjeita graafisten almanakkojen tulkitsemiseen, löydät niitä hieman alempaa.

Jos haluat tutkia Auringon näkymistä muilla leveyksillä, löydät lisää almanakkoja täältä.

Graafiset almanakat ovat kaavioita, joissa pystyakselilla on päivämäärä ja vaaka-akselilla kellonaika. Kuviin on piirretty valkeat vaakaviivat kymmenen päivän välein. Pystyviivojan väli vastaa kahta tuntia.

Valitse pystyakselilta haluamasi päivämäärä ja siirry siitä vaakasuoraan oikealle. Kaikkein vaaleimmalla alueella Aurinko on taivaanrannan yläpuolella. Tummemmalla alueella Aurinko on laskenut eli sen yläreuna on horisontin alapuolella.

Tumma alue jakautuu neljään osaan, jotka vastaavat hämärän eri vaiheita.

Vaalein osa vastaa porvarillista hämärää, jolloin Aurinko on kokonaan taivaanrannan alapuolella, mutta sen keskipisteen korkeus on yli -6°. Seuraavaksi tummemmalla alueella vallitsee nauttinen hämärä, jolloin Auringon keskipiste on 6-12° horisontin alapuolella. Kolmannella vyöhykkeellä Auringon keskipiste on 12-18° horisonton alapuolella; tämä vastaa astronomista hämärää, jolloin on käytännöllisesti katsoen jo täysin pimeää. Virallisesti pimeys vallitsee, kun Auringon keskipiste on yli 18° horisontin alapuolella. Tämä on merkitty almanakkoihin täysin mustalla.

Kesällä on lähes kolmen kuukauden jakso, jolloin eteläisimmässäkään Suomessa ei tule edes astronomista hämärää. Pohjoisen mentäessä tämä aika kasvaa vielä pitemmäksi.

Kesäaikana kaikki tapahtumat siirtyvät tuntia myöhäisemmiksi. Tämä ei kuitenkaan johdu itse ilmiöistä, vaan byrokraattien keksimästä keinotekoisesta kesäajasta. Sen vuoksi almanakoissa tapahtumia esittävät käyrät on esitetty jatkuvina, mutta kellonaikoja vastaavat pystyviivat tekevät kesäaikana mutkan. Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina aamulla kello 3 ja päättyy lokakuun viimeisen sunnuntain aamuna. Päivämäärät vaihtelevat siten hieman vuodesta toiseen. Tämän tietokannan almanakkojen kesäaika vastaa vuotta 1998; muina vuosina mutkat voivat siirtyä muutaman päivän ylemmäs tai alemmas.

Kellonajat vaihtelevat hieman vuodesta toiseen. Erityisesti tähän vaikuttaa neljän vuoden karkausvuosijakso. Lisäksi liikkeissä esiintyy pieniä häiriöitä, joiden vuoksi ne eivät koskaan toistu täsmälleen samanlaisina. Näistä tekijöistä johtuen eri vuosien ajat voivat poiketa toisistaan muutamia minuutteja, mikä on suunnilleen se tarkkuus, jolla kaavioita pystyy lukemaan. Tarkempia aikoja haluavan on katsottava ne almanakasta tai Ursan vuosikirjoista tai laskettava itse tarkkojen efemeridien avulla.