kotisivu |
hakemisto |
kartat |
kohteet |
teoriaa |
Kuu |
Perigeumin (A) ja pisteen
B välillä Kuu liikkuu keskimääräistä nopeammin, joten
B:hen saapuessaan se ei ole vielä ehtinyt pyörähtää
akselinsa ympäri neljänneskierrosta. Apogeumissa
(C) pyörimisliike on taas saavuttanut rataliikkeen.
Apogeumista D:hen rataliike on keskimääräistä hitaampaa,
joten Kuu ehtii pyörähtää enemmän kuin
neljänneskierroksen.
Leveysastelibraatio
Kuun ollessa kauimpana pohjoisessa näemme hieman
keskimääräistä enemmän eteläistä pallonpuoliskoa,
ja vastaavasti Kuun ollessa ratansa eteläisimmässä
kohdassa näemme hieman pohjoisnavan yli. Tämän
leveysastelibraation syynä on Kuun
kiertoradan kaltevuus päiväntasaajan suhteen.
Vuorokautinen libraatio
Vuorokautinen libraatio on seurausta Maan ja Kuun
välisestä suhteellisen pienestä etäisyydestä, joka
on keskimäärin noin 60 Maan sädettä. Tästä
johtuen näemme Kuun hieman eri kulmista
katsellessamme sitä maapallon eri puolilta.
Kuusta katsottuna ovat nousevaa ja laskevaa
Kuuta havaitsevat tarkkailijat maapallon
halkaisijan eli noin kahden asteen päässä toisistaan.
Siten vuorokautinen libraatio voi poikkeuttaa
Kuuta noin yhden asteen verran keskimääräisen
asennon molemmin puolin.
Libraation voi parhaiten havaita tarkkailemalla Kuun reunoilla olevia alueita. Niiden etäisyys reunasta vaihtelee riippuen libraation suunnasta ja määrästä. Vaihtelut ovat niin suuria, että ne on kyllä melko helppo havaita: äärimmäisten asentojen väli on pituudessa 16 ja leveydessä 13.4 astetta.