Kuun vaiheet

Kuusta on aina valaistuna Auringon puolella oleva puolisko. Kun Kuuta katsotaan sen radan sisäpuolella olevalta maapallolta, vaihtelee valaistuna näkyvä osa noin 29.5 päivän eli synodisen kuukauden jaksoissa.

Allaoleva kaavio esittää Maata ja Kuun rataa "ylhäältäpäin" eli ekliptikan pohjoisnavan suunnasta. Ulommat kuvat esittävät, miltä Kuu näyttää Maasta katsottuna ollessaan ratansa eri kohdissa.

Uudenkuun hetkellä Kuu on likimain samassa suunnassa kuin Aurinko ja vaikeasti havaittavissa. Koska Kuu ei liiku aivan Maan ratatasossa, se on uudenkuun aikaan yleensä hieman Auringon pohjois- tai eteläpuolella. Noin puolen vuoden välein se osuus lähes samaan suuntaan kuin Aurinko ja aiheuttaa auringonpimennyksen

Kuu liikkuu vastapäivään, ja alkaa näkyä auringonlaskun jälkeen. Viikon kuluttua se näkyy D:n muotoisena puolikuuna, joka nousee ja laskee keskimäärin 6 tuntia Auringon jälkeen. Kuu on silloin tehnyt neljänneskierroksen radallaan, joten sen sanotaan olevan ensimmäisessä neljänneksessä.

Toisen viikon kuluttua Kuu on vastakkaisella puolella kuin Aurinko ja näkyy täysikuuna, joka on korkeimmillaan keskiyöllä. Täydenkuun hetkellä Kuun kirkkaus kasvaa hyvin voimakkaasti, ja lähes häikäisevän kirkkaalta pinnalta on vaikea erottaa yksityiskohtia. Tämä kirkastuminen tunnetaan oppositioefektinä. Täydenkuun magnitudi on noin -12.5.

Jos Kuu sattuu täydenkuun hetkellä olemaan lähellä Maan ratatasoa, se kulkee Maan varjona kautta, mikä havaitaan kuunpimennyksenä.

Kun täysikuusta on kulunut viikko, Kuu näkyy taas puolikuuna, nyt vasen puoli valaistuna. Viimeisessä neljänneksessä oleva Kuu nousee ja laskee nyt keskimäärin 6 tuntia ennen Aurinkoa, ja näkyy parhaiten aamuyöstä.

Kuu lähenee Aurinkoa ja näkyy kapenevana sirppinä ja häviää pian näkyvistä ennen seuraavan uudenkuun hetkeä.

Kasvavasta Kuusta käytetään joskus nimitystä yläkuu ja vähenevästä alakuu