| kotisivu |
| hakemisto |
| kartat |
| kohteet |
| teoriaa |
Tällainen pystytystapa on tavallinen maakaukoputkissa ja pienissä siirrettävissä laitteissa, kuten teodoliiteissa, sekä Dobson-kaukoputkissa.
Myös ensimmäiset tähtikaukoputket olivat atsimutaalisesti pystytettyjä, sillä atsimutaalinen jalusta on paljon helpompi valmistaa kuin myöhemmin yleistynyt ekvatoriaalinen jalusta. Tähtihavainnoissa vaikeutena on, että kaukoputkea on käännettävä muuttuvalla nopeudella kahden akselin ympäri; lisäksi kuvakenttä kiertyy havaintojen aikana.
Tietokoneiden ansiosta kohdetta on helppo seurata riittävän tarkasti myös atsimutaalisella kaukoputkella. Atsimutaalisen jalustan yksinkertainen rakenne tekee siitä kevyemmän ja halvemman kuin ekvatoriaalisesta. Siksi nykyisin kaikki suurissa kaukoputkissa käytetäänkin atsimutaalista pystytystä.
Jos kohde kulkee läheltä zeniittiä, sen atsimuutti muuttuu noin 180° hyvin lyhyessä ajassa. Sen vuoksi zeniitin ympärille jää pieni alue, jonka kautta kulkevia kohteita ei voi seurata atsimutaalisella kaukoputkella niiden ohittaessa eteläsuunnan.