Bessel, Friedrich Wilhelm (1784-1846)

Saksalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä. Besselin vanhemmat olivat köyhiä, ja 15-vuotiaana poika aloitti työt tuonti- ja vientiliikkeen virkailijana. Öisin hän opiskeli omin päin. Ehkäpä juuri työpaikan luonteen vuoksi hän kiinnostui kaukomaista ja sitä kautta navigoinnista, tähtitieteestä ja matematiikasta. Bessel laati 1804 artikkelin Halleyn komeetan radasta, jonka hän lähetti Olbersille. Olbersin ansiosta artikkeli julkaistiin Monatliche Correspondenz -lehdessä. Olbersin vaikutuksesta Bessel myös sai paikan Schröterin observatoriossa Lilienthalissa. Vain muutamaa vuotta myöhemmin Preussin hallitus antoi hänelle tehtäväksi suunnitella Königsbergin observatorio, josta tuli ensimmäinen suuri saksalainen observatorio. Besselistä tuli 1810 Königsbergin tähtitieteen professori ja observatorion johtaja.

Bessel kehitti astrometrian, taivaankappaleiden paikkojen, liikkeiden ja etäisyyksien mittaamisen, nykyisenlaiseksi eksaktiksi tieteeksi. Vuonna 1838 hän onnistui ensimmäisenä mittaamaan tähden (61 Cygni) parallaksin.

Siriuksen liikkeiden perusteella Bessel ennusti, että sillä on himmeä seuralainen. Hän myös löysi Uranuksen liikkeestä pieniä epäsäännöllisyyksiä, jotka viittasivat vielä ulompaan planeettaan. Lisäksi Bessel mittasi mm. 50 000 tähden tarkan paikan, tutki Maan napojen liikettä sekä Maan kokoa ja muotoa.

Bessel tutki myös kolmen kappaleen ongelmaa ja planeettojen keskinäisiä häiriöitä. Siinä yhteydessä hän päätyi joukkoon funktioita, jotka nykyisin tunnetaan Besselin funktioina. Ne ovat sittemmin osoittautuneet hyödyllisiksi monilla fysiikan alueilla. Esimerkiksi kaukoputken objektiivin muodostama diffraktiokuvio on esitettävissä Besselin funktioiden avulla.