Viisi nobelistia.
Vasemmalta Walther Nernst (1864--1941, kemian Nobel 1920),
Einstein,
Max Planck,
Robert Millikan (1868--1953, fysiikan Nobel 1923)
ja Max von Laue (1879--1960, fysiikan Nobel 1914).
| kotisivu |
| hakemisto |
| kartat |
| kohteet |
| teoriaa |
| henkilöhakemisto |
Viisi nobelistia.
Vasemmalta Walther Nernst (1864--1941, kemian Nobel 1920),
Einstein,
Max Planck,
Robert Millikan (1868--1953, fysiikan Nobel 1923)
ja Max von Laue (1879--1960, fysiikan Nobel 1914).
Saksalaissyntyinen yhdysvaltalainen fyysikko. Einstein syntyi 14.3.1879 Ulmissa, mutta koulua hän kävi Münchenissä. Koulu herätti Einsteinissa inhon auktoriteetteja ja saksalaisia kohtaan. Kiinnostus tieteeseen syntyi harrastuksesta. Einstein joutui jättämään koulun kesken; sen jälkeen hän haki Zürichin teknilliseen korkeakouluun ETH:hon, johon opiskelijat valittiin pelkästään pääsykokeiden perusteella. Vasta toisella yrityksellä 1896 Einstein selviytyi pääsykokeesta. ETH:sta Einstein valmistui 1900, mutta ei mitenkään erinomaisilla arvosanoilla. Aloittaessaan opinnot Einstein oli luopunut Sakssan kansalaisuudesta. Sveitsin kansalaisuuden hän sai vasta 1901. Työn haku ei sujunut opiskelua paremmin. Vasta 1902 Einstein sai tuttavien suosituksesta paikan Bernin patenttivirastosta. Seuraavana vuonna hän avioitui opiskelutoverinsa, serbialaisen Mileva Maricin kanssa. Einstein työskenteli päivät patenttivirastossa ja harrasti iltaisin omaa tutkimustaan. Vuonna 1905 hänen väitöskirjansa hyväksyttiin rimaa hipoen Zürichin yliopistossa.
Vuodesta 1905 alkoi Einsteinin uran nopea nousu. Silloin hän julkaisi Annalen der Physik -lehdessä kolme artikkelia, jotka kohottivat hänet eturivin fyysikoksi. Artikkelit käsittelivät Brownin liikettä, valosähköistä ilmiötä ja erikoista suhteellisuusteoriaa. Pari vuotta myöhemmin ilmestyivät artikkelit ekvivalenssiperiaatteesta. Einstein sai työpaikan Bernin yliopistosta, 1909 apulaisprofessuurin Zürichin yliopistosta ja 1911 hän muutti Prahaan. Vuonna 1911 hän ennusti, miten valonsäteen tulisi taipua Auringon lähellä; tämä ennustus vahvistettiin kokeellisesti 1919 Eddingtonin ansiosta. Jo seuraavana vuonna Einstein siirtyi ETH:hon, ja 1914 hänet kutsuttiin Berliiniin Kaiser Wilhelm Gesellschaftin fysiikan laitoksen johtajaksi. Vuonna 1915 ilmestyi yleinen suhteellisuusteoria.
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Mileva muutti Sveitsiin, ja pian välit rikkoontuivat kokonaan. Einstein sai avioeron 1919, ja pian sen jälkeen hän avioitui serkkunsa Elsan kanssa.
Vuonna 1922 Einstein sai fysiikan Nobelin valosähköisen ilmiön tutkimuksistaan. Juutalaisen syntyperän vuoksi Einsteinin asema Saksassa alkoi vaikeutua 1920-luvulla. Einstein matkusteli paljon, ja hänelle tarjottiin useita tilaisuuksia siirtyä ulkomaille. Sinnikkäästi Einstein kuitenkin pysyi Berliinissä, kunnes tilanne alkoi käydä todella uhkaavaksi. Kesällä 1934 Einstein muutti lopullisesti Yhdysvaltoihin ja asettui Princetoniin.
Koko loppuikänsä Einstein käytti yleisen kenttäteorian kehittämiseen, mutta tuloksetta. Vaikka Einstein oli yksi kvanttimekaniikan alullepanijoita, hän ei pystynyt hyväksymään siihen liittyvää satunnaisuutta.