Euler, Leonhard (1707-1783)

Sveitsiläissyntyinen matemaatikko. Euler opiskeli Baselissa teologiaa, mutta otti samalla matematiikan yksityistunteja Johann Bernoullilta. Hän tutustui myös muihin Bernoullin matemaatikkodynastian jäseniin, kuten Pietarissa vaikuttaneeseen Daniel Bernoulliin. Bernoullin ansiosta Euler sai paikan Pietarin tiedeakatemiassa 1727 lääketieteen osastolta. Eulerin saapuessa Venäjälle tsaari Katariina I kuoli, ja koko akatemia oli vähällä joutua lakkautetuksi. Euler onnistui kuitenkin pääsemään töihin matematiikan osastolle. Bernoullin palatessa 1733 Sveitsiin Eulerista tuli hänen seuraajansa matematiikan osaston johtajana. Poliittisesti tukala ilmapiiri ei miellyttänyt Euleria, joka omistautui täysin tekemään matematiikkaa ja lapsia. Liikarasituksen seurauksena hän sairastui ja menetti näön toisesta silmästään.

Vuonna 1741 Eulerista tuli Berliinin akatemian jäsen Fredrik Suuren kutsusta. Suuri matemaatikko ei kuitenkaan miellyttänyt Fredrikiä, joka ilmeisesti oli odottanut lipeväkielistä hovimiestä. Vihdoin tilanne Preussissa kävi Eulerille liian epämiellyttäväksi, ja vuonna 1766 hän muutti takaisin Pietariin Katariina II:n kutsumana.

Pian tämän jälkeen Euler menetti näkönsä kokonaan, mikä ei kuitenkaan yhtään vähentänyt hänen tuotteliaisuuttaan. Tässä apuna oli hänen ilmiömäinen muistinsa. Eulerin kuoltua suomalaisesta Lexellistä tuli hänen seuraajansa Pietarin tiedeakatemiaan.

Euler vaikutti lähes kaikilla matematiikan aloilla. Eulerilta ovat peräisin ison sigma-kirjaimen käyttö summan merkkinä, pi-kirjain vakiolle 3.141592654..., luonnollisten logaritmien kantaluvun symboli e, imaginaariyksikön merkki i sekä funktioihin liittyvät merkinnät f ja f(x).

Lisäksi Euler tutki fysiikkaa, erityisesti analyyttistä mekaniikkaa. Eulerin koottujen teosten 1911 alkanut julkaiseminen on vielä kesken. Kaiken kaikkiaan teos tulee sisältämään 72 osaa.