von Fraunhofer, Joseph (1787-1826)

Baijerilainen fyysikko ja optikko. Fraunhofer oli lasimestarin poika. Molemmat vanhemmat kuolivat pojan ollessa toisella kymmenellä, ja tämä joutui elättämään itsensä Weichselbergerin lasiliikkeen apulaisena. Palkkaa hän ei tosin työstä saanut. Pari vuotta myöhemmin Weichselbergerin talo romahti, ja tämän vaimo menehtyi onnettomuudessa. Kuin ihmeen kautta Fraunhofer säilyi hengissä. Tapahtuma tuli vaaliruhtinas Maximilianin tietoon, jonka antaman avustuksen turvin Fraunhofer pystyi vihdoin ostamaan itsensä vapaaksi työsopimuksestaan.

Vuonna 1806 Utzschneider tarjosi Fraunhoferille työtä Münchenissä optisia laitteita valmistavassa tehtaassa, jonka olivat 1802 perustaneet Utzschneider, Reichenbach ja Liebherr.

Fraunhofer tuli kuuluisaksi suurten akromaattilinssien ja ekvatoriaalisesti pystytettyjen kaukoputkien valmistajana. Fraunhoferin tieteelliset keksinnöt liittyivät kokeisiin, joilla hän pyrki kehittämään optiikkaa.

Tutkiessaan prismojen käyttöä lasin taitekertoimen määrittämiseen vuonna 1814 Fraunhofer havaitsi Auringon spektrissä tummia viivoja. Myöhemmin hän huomasi, että samat viivat esiintyivät myös heijastushilan muodostamassa spektrissä.

Fraunhoferin diffraktioksi kutsutaan valon aaltoluonteesta johtuvaa diffraktiokuviota, joka nähdään, kun sekä valonlähde että havaitsija ovat kaukana valon kulkua varjostavasta kohteesta. Esimerkiksi kaukoputken linssi aiheuttaa sen lävitse kulkevan valon diffraktiota, joka käytännössä voidaan laskea Fraunhoferin diffraktioteorian avulla.