| kotisivu |
| hakemisto |
| kartat |
| kohteet |
| teoriaa |
| henkilöhakemisto |
Englantilainen tähtitieteilijä, matemaatikko
ja monipuolinen tutkija. Halley syntyi
Lontoon lähellä varakkaan kauppiaan poikana.
Hän aloitti 1673 opinnot Oxfordissa, jossa
tutustui kirjeitse Flamsteediin.
Muutaman kerran Halley vieraili Greenwichissä, ja
osittain Flamsteedin ansiosta alkoi tutkia
tähtitiedettä. Saamatta opintojaan päätökseen
Halley purjehti St. Helenan saarelle 1676, jossa
hän havaitsi Merkuriuksen ylikulun ja mittasi 341
eteläisen tähden tarkan paikan. Havaintojensa
avulla Halley laati ensimmäisen eteläisten
tähtien luettelon, Catalogus stellarum australiumin.
Kun Halley 1678 palasi Englantiin, hänet valittiin äskettäin
perustetun Royal Societyn jäseneksi, ja kuninkaan
määräyksellä hänelle myönnettiin maisterin arvo.
Vuonna 1684 Halley tapasi Newtonin ja vaikutti merkittävästi tämän Principia-teoksen ilmestymiseen. Halley valvoi kirjan painatusta, luki oikovedokset ja vielä maksoi koko lystin. Newtonin lakien perusteella Halley laski useiden komeettojen ratoja, jotka julkaisi 1705 kirjassa Synopsis astronomiae cometicae. Siinä hän esitti, että 1531, 1607 ja 1682 havaitut komeetat olivat itse asiassa sama kappale, joka tulisi näkyviin taas 1758. Tämä kohde tunnetaan nykyisin Halleyn komeettana.
Vuonna 1703 Halleystä tuli Oxfordin geometrian professori ja 1720 Flamsteedin seuraaja kuninkaallisena astronomina.
Tähtitieteellisten ansioidensa ohella Halley ehti vaikuttaa monilla muillakin aloilla. Vuonna 1686 hän julkaisi ensimmäisen maailman tuulia esittävän meteorologisen kartan. Vuonna 1693 hän esitti Bratislavan kuolleisuustaulukot, jotka ennakoivat henkivakuutusyhtiöiden riskien minimoinnissa ja voittojen maksimoinnissa käyttämiä taulukoita. Halley toimi risteilijä Paramour Pinkin komentajana 1698-1700. Matkan tarkoitus ei tosin ollut sotilaallinen vaan tieteellinen: matkalla tutkittiin kompassin erantoja ja määritettiin satamien tarkat sijainnit. Vuonna 1701 Halley julkaisi ensimmäiset erantoja kuvaavat kartat.