Halley, Edmond (1656-1742)

Englantilainen tähtitieteilijä, matemaatikko ja monipuolinen tutkija. Halley syntyi Lontoon lähellä varakkaan kauppiaan poikana. Hän aloitti 1673 opinnot Oxfordissa, jossa tutustui kirjeitse Flamsteediin. Muutaman kerran Halley vieraili Greenwichissä, ja osittain Flamsteedin ansiosta alkoi tutkia tähtitiedettä. Saamatta opintojaan päätökseen Halley purjehti St. Helenan saarelle 1676, jossa hän havaitsi Merkuriuksen ylikulun ja mittasi 341 eteläisen tähden tarkan paikan. Havaintojensa avulla Halley laati ensimmäisen eteläisten tähtien luettelon, Catalogus stellarum australiumin. Kun Halley 1678 palasi Englantiin, hänet valittiin äskettäin perustetun Royal Societyn jäseneksi, ja kuninkaan määräyksellä hänelle myönnettiin maisterin arvo.

Vuonna 1684 Halley tapasi Newtonin ja vaikutti merkittävästi tämän Principia-teoksen ilmestymiseen. Halley valvoi kirjan painatusta, luki oikovedokset ja vielä maksoi koko lystin. Newtonin lakien perusteella Halley laski useiden komeettojen ratoja, jotka julkaisi 1705 kirjassa Synopsis astronomiae cometicae. Siinä hän esitti, että 1531, 1607 ja 1682 havaitut komeetat olivat itse asiassa sama kappale, joka tulisi näkyviin taas 1758. Tämä kohde tunnetaan nykyisin Halleyn komeettana.

Vuonna 1703 Halleystä tuli Oxfordin geometrian professori ja 1720 Flamsteedin seuraaja kuninkaallisena astronomina.

Tähtitieteellisten ansioidensa ohella Halley ehti vaikuttaa monilla muillakin aloilla. Vuonna 1686 hän julkaisi ensimmäisen maailman tuulia esittävän meteorologisen kartan. Vuonna 1693 hän esitti Bratislavan kuolleisuustaulukot, jotka ennakoivat henkivakuutusyhtiöiden riskien minimoinnissa ja voittojen maksimoinnissa käyttämiä taulukoita. Halley toimi risteilijä Paramour Pinkin komentajana 1698-1700. Matkan tarkoitus ei tosin ollut sotilaallinen vaan tieteellinen: matkalla tutkittiin kompassin erantoja ja määritettiin satamien tarkat sijainnit. Vuonna 1701 Halley julkaisi ensimmäiset erantoja kuvaavat kartat.