Heisenberg, Werner Karl (1901-1976)
Saksalainen teoreettinen fyysikko.
Heisenberg opiskeli Münchenissä
Arnold Sommerferldin
oppilaana ja sai tohtorin arvon 1923.
Sen jälkeen hän työskenteli Göttingenissä
Bornin ja Kööpenhaminassa
Niels Bohrin kanssa.
Vuosina 1927-1941 hän toimi teoreettisen fysiikan
professorina Leipzigissa ja sen jälkeen Kaiser
Wilhelm -instituutin johtajana. Toisen maailmansodan
aikana Heisenberg pysyi Saksassa, jossa hän joutui
kehittämään atomipommia. Osittain resurssien
puutteen mutta myös ilmeisesti Heisenbergin
haluttomuuden vuoksi Saksa ei saanut pommia aikaan.
Sodan jälkeen Heisenberg organisoi Kaiser Wilhelm
-instituutin korvaavan
Max Planck -instituutin
perustamisen ja toimi instituutin johtajana
vuoteen 1970 saakka.
Heisenberg kehitti 1925 kvanttimekaniikan
matriisiformalismin, josta hän sai fysiikan
Nobelin 1932. Heisenberg on erityisen tunnettu
epätarkkuusperiaatteestaan. Sen mukaan
mikromaailman ilmiöihin on aina sisäänrakennettuna
tietty satunnaisuus, jonka vuoksi esimerkiksi
hiukkasen paikkaa ja liikemäärää (impulssia) ei
voi samanaikaisesti mitata mielivaltaisen tarkasti.