Lundahl, Gustaf (1814-1844)

Suomalainen tähtitieteilijä. Lundahl opiskeli ensin Helsingissä, sitten Tukholmassa ja 1838-1840 Bonnissa Argelanderin oppilaana. Hänen Bonnissa laatimansa väitöskirja hyväksyttiin Helsingissä 1840. Lundahl jatkoi opintojaan F.G.W. Struven johdolla Pulkovassa, jossa hän määritti aberraatio- ja nutaatiovakioille uudet arvot. Tämä työ muodosti professorin väitöskirjan, joka hyväksyttiin 1842.

Lundahl haki Helsingin avoinna ollutta tähtitieteen professuuria, ja sai hyvät suositukset sekä Struvelta että Argelanderilta. Jo tuohon aikaan kieliä pidettiin tiedettä tärkeämpinä, eikä Lundahlia katsottu päteväksi, koska hän ei puhunut latinaa riittävän sujuvasti. Konsistorin ansioksi täytyy lukea, että se tuosta vakavasta puutteesta huolimatta kuitenkin nimitti Lundahlin virkaan 1842. Professuuria Lundahl ehti kuitenkin hoitaa vain kaksi vuotta, sillä 1844 hän sairastui ja kuoli vain 30-vuotiaana.