Oppenheimer, Julius Robert (1904-1967)

Yhdysvaltalainen teoreettinen fyysikko. Oppenheimer opiskeli Harvardissa, jatkoi tutkimustyötä Cavendish-laboratoriossa Cambridgessa ja Göttingenissä, jossa hän 1927 valmistui tohtoriksi. Vuosina 1929-1942 hän työskenteli University of Californiassa hiukkasfysiikan tutkijana. Toisen maailmansodan aikana Oppenheimer toimi atomipommia kehittäneen Manhattan-projektin johtajana. Vuonna 1943 hän perusti projektin laboratorion Los Alamosiin, jonne kokoontui joukko aikansa huomattavimpia fyysikoita. Sodan jälkeen Oppenheimer toimi 1947-1966 Princetonin Institute for Advanced Study -laitoksen johtajana.

Oppenheimerin tuttavapiiriin kuuluneet vasemmistolaiset herättivät epäilyjä hänen luotettavuudestaan. Asiaa pahensi Oppenheimerin haluttomuus kehittää vetypommia sodan jälkeen. Tilanne kärjistyi 1953-54 senaattori Joseph McCarthyn alullepaneman kommunistivainon aikana. Vaikka Oppenheimerin ei voitu katsoa syyllistyneen petokseen, hänet erotettiin atomienergiakomission neuvonantajan tehtävästä ja häneltä evättiin sotilaallisten tietojen saanti.

Oppenheimer ja Volkoff esittivät 1939 suhteellisuusteorian mukaisen hydrostaattisen tasapainon yhtälön, joka tunnetaan Oppenheimerin-Volkoffin yhtälönä. He osoittivat, että riittävän massiivisella neutroniaineesta muodostuvalla tähdellä ei ole tasapainotilaa, vaan se luhistuu rajatta.