Avaruuslennot

Päivämäärä tarkoittaa laukaisuhetken päivämäärää.

4.10.1957 Sputnik 1 NL
Ensimmäinen Maata kiertävä satelliitti, 84 kg:n kapseli, korkeus maanpinnasta 230--942 km, kiertoaika 96 minuuttia. Satelliitti tuhoutui ilmakehässä vuoden 1958 alussa.

3.11.1957 Sputnik 2 NL
Ensimmäinen elävä olento, Laika-koira, avaruudessa.

31.1.1958 Explorer 1 USA
USA:n ensimmäinen satelliitti; havainnoista löydettiin sisempi van Allenin säteilyvyöhyke.

11.10.1958 Pioneer 1 USA
Kuuhun aiottu luotain nousi vain noin 114 000 kilometrin korkeuteen, mutta kartoitti van Allenin säteilyvyöhykettä.

6.12.1958 Pioneer 3 USA
Ei saavuttanut pakonopeutta, mutta nousi runsaan 100 000 kilometrin korkeuteen ja löysi ulomman säteilyvyöhykkeen.

2.1.1959 Luna 1 NL
Kuun ohilento 6500 kilometrin etäisyydeltä.

3.3.1959 Pioneer 4 USA
Kuun ohilento 60 000 kilometrin etäisyydeltä.

12.9.1959 Luna 2 NL
Ensimmäinen törmäysluotain Kuuhun.

4.10.1959 Luna 3 NL
Ensimmäiset kuvat Kuun takapuolelta.

11.3.1960 Pioneer 5 USA
Tutki yli kolmen kuukauden ajan planeettainvälistä magneettikenttää Aurinkoa kiertävällä radalla.

1.4.1960 Tiros-1 USA
Napojen yli kulkevalla radalla kiertävä säähavaintosatelliitti, jota seurasivat TOS-, ITOS- ja nykyisen NOAA-sarjan satelliitit.

12.8.1960 Echo 1 USA
Ensimmäinen passiivinen tietoliikennesatelliitti, 30 metrin läpimittaiseksi puhallettu radiosäteilyä heijastava pallo.

19.8.1960 Sputnik 5 NL
Ensimmäinen Maahan ehjänä palannut satelliitti. Mukana olleet koirat Belka ja Strelka olivat ensimmäiset avaruuslennolta palanneet elävät olennot.

12.4.1961 Vostok 1 NL
Ensimmäinen miehitetty avaruuslento. Juri Gagarin viipyi kiertoradalla 108 minuuttia ja kiersi Maan kerran.

5.5.1961 Mercury 3 USA
Ballistinen 15 minuuttia kestänyt hyppylento (Alan Shepard).

21.7.1961 Mercury 4 USA
Ballistinen hyppylento (Virgil Grissom).

6.8.1961 Vostok 2 NL
Toinen varsinainen miehitetty lento (Titov). Lento kesti yli 25 tuntia.

20.2.1962 Mercury 6 USA
USA:n ensimmäinen miehitetty lento (John Glenn).

23.4.1962 Ranger 4 USA
Törmäys Kuun takapuolelle, mutta ei kuvia.

10.7.1962 Telstar USA
Ensimmäinen aktiivinen tietoliikennesatelliitti, joka vahvisti lähetetyn signaalin. Välitti ensimmäisen televisiolähetyksen Atlantin yli.

11.8.1962 Vostok 3/4 NL
Parilento, jolla testattiin ohjausjärjestelmien tarkkuutta. Nikolajev ja Popovitsh lensivät eri aluksissa, jotka olivat jonkin aikaa näköetäisyydellä toisistaan.

27.8.1962 Mariner 2 USA
Venuksen ohilento vajaan 35 000 kilometrin etäisyydeltä pinnasta 14.12.1962. Havainnot vahvistivat, että pinnan lämpötila on korkea ja ettei Venuksella ole merkittävää magneettikenttää.

14.6.1963 Vostok 5/6 NL
Toinen parilento (Bykovski ja Valentina Tereshkova, ensimmäinen nainen avaruudessa).

30.1.1964 Ranger 6 USA
Osui Kuuhun, ei lähettänyt kuvia.

28.7.1964 Ranger 7 USA
Osui Kuuhun ja lähetti 4316 kuvaa.

12.10.1964 Voshod 1 NL
Ensimmäinen kolmen hengen lento (Komarov, Yegorov, Feoktistov).

28.11.1964 Mariner 4 USA
Marsin ohilento vajaan 10 000 kilometrin etäisyydeltä 14.7.1965; luotain lähetti ensimmäiset lähikuvat (22 kpl) ja muita mittaustietoja Marsista.

18.3.1965 Voshod 2 NL
Ensimmäinen avaruuskävely (Leonov).

21.3.1965 Ranger 9 USA
Osui Kuuhun 24.3. ja lähetti matkalta kuvia suorassa tv-lähetyksessä.

23.3.1965 Gemini 3 USA
USAn ensimmäinen kahden hengen lento (Grissom, Young).

6.4.1965 Intelsat 1 kansainvälinen
(Early Bird) Ensimmäinen kaupallinen tietoliikennesatelliitti, joka toimi geosynkronisella radalla Atlantin yläpuolella ja välitti tv-kuvia 3,5 vuoden ajan. Sitä on seurannut sarja muita vastaavia Intelsat-satelliitteja.

3.6.1965 Gemini 3 USA
Kahden hengen lento (McDivitt, White). USAn ensimmäinen avaruuskävely (White).

18.7.1965 Zond 3 NL
Kuun ohilento, jolla luotain otti 25 korkealaatuista kuvaa Kuun takapuolelta.

21.8.1965 Gemini 5 USA
Toistaiseksi pisin miehitetty lento, lähes 8 vuorokautta (Cooper, Conrad).

16.12.1965 Pioneer 6 USA
Pioneer 6 ja sitä seuraavina vuosina seuranneet 7, 8 ja 9 kiersivät Aurinkoa ja mittasivat magneettikenttää ja aurinkotuulen hiukkasia. Kyseessä olivat ensimmäiset avaruussäätä seuranneet luotaimet.

31.1.1966 Luna 9 NL
Ensimmäinen pehmeä lasku Kuuhun 3.2. ja kuvia Kuun pinnalta.

31.3.1966 Luna 10 NL
Kuuta kiertävä satelliitti, joka tutki Kuun magneettikenttää ja kemiallista koostumusta.

30.5.1966 Surveyor 1 USA
Pehmeä lasku Kuuhun 2.6. Luotain lähetti kaikkiaan yli 12 000 kuvaa ja toimi kahden Kuun päivän ajan.

10.8.1966 Lunar Orbiter USA
Kuun kartoitus Kuun kiertoradalta. Lunar Orbiter -ohjelmassa oli kaikkiaan viisi samanlaista luotainta, joiden kaikkien lennot onnistuivat. Niiden avulla tutkittiin myös painovoimakenttää ja kartoitettiin merten alla olevat massakeskittymät.

17.4.1967 Surveyor 3 USA
Pehmeä lasku Kuuhun. Luotaimen kaivinkauhalla tutkittiin pintaa, joka osoittautui ohuen pölyn peittämäksi.

12.6.1967 Venera 4NL
Ensimmäinen Venukseen osunut luotain. Ennen tuhoutumista 18.10.1967 luotain lähetti mittaustietoja Venuksen ilmakehästä.

14.6.1967 Mariner 5 USA
Venuksen ohilento vajaan 4000 kilometrin etäisyydeltä 19.10.1967. Luotain tutki Venusta radio- ja uv-alueella sekä teki mittauksia magneettikentästä ja varatuista hiukkasista.

7.1.1968 Surveyor 7 USA
Suoritti useita tieteellisiä kokeita Kuun pinnalla.

14.9.1968 Zond 5 NL
Kiersi Kuun ja palasi ehjänä Maahan. Zond-ohjelmassa käytettiin Sojuz-aluksen kevennettyä mallia, jolla harjoiteltiin kuulentoa. Lennolla oli mukana kilpikonnia, hyönteisiä, kasveja ja muita elollisia olentoja, jotka selviytyivät matkasta. 1968--1970 Zond 6, 7 ja 8 tekivät vastaavanlaisen matkan Kuun ympäri ja palasivat Maahan.

11.10.1968 Apollo 7 USA
USAn ensimmäinen kolmen hengen lento (Schirra, Eisele, Cunningham).

21.12.1968 Apollo 8 USA
Miehitetty lento Kuuta kiertävällä radalla (Borman, Lovell, Anders).

5.1.1969 Venera 5 NL
Mittauksia Venuksen ilmakehästä. Erillinen kapseli leijaili 53 minuuttia laskuvarjon varassa 16.5.1969.

14.1.1969 Sojuz 4/5 NL
Alukset telakoituivat ja kosmonautit siirtyivät aluksesta toiseen.

10.1.1969 Venera 6 NL
Kuten Venera 5; törmäsi Venukseen 17.5.1969.

25.2.1969 Mariner 6 USA
Marsin ohilento 3550 kilometrin korkeudelta 31.7.1969.

27.3.1969 Mariner 7 USA
Marsin ohilento 4.8.1969; Mariner 6 ja 7 lähettivät kuvia mm. Marsin napalakeista ja Phobos-kuusta ja tutkivat ilmakehän koostumusta.

18.5.1969 Apollo 10 USA
Miehitetty lähestymisharjoitus Kuuhun; Stafford ja Cernan kävivät 15 km:n päässä Kuun pinnasta, Young jäi komentomoduuliin.

16.7.1969 Apollo 11 USA
Ensimmäiset ihmiset Kuussa 20.7. klo 20.17 UTC. Armstrong ja Aldrin Kuun pinnalla; Collins Kuuta kiertävällä radalla.

14.11.1969 Apollo 12 USA
Toinen miehitetty kuulento lähelle Surveyor 3:n laskeutumispaikkaa. Conrad ja Bean Kuussa, Gordon kiertoradalla.

17.8.1970 Venera 7 NL
Ensimmäinen pehmeä lasku Venuksen pinnalle. Erillinen kapseli laskeutui laskuvarjon varassa pinnalle 15.12.1970.

12.9.1970 Luna 16 NL
Haki automaattisesti näytteitä Kuusta. Luotain laskeutui Kuuhun 20.9., poimi 100 grammaa näytteitä ja palasi Maahan 24.9.

10.11.1970 Luna 17 NL
Kuukulkija Lunohod 1. Alus laskeutui Kuuhun 17.11. Lunohod tutki Kuun pinnan koostumusta ja lujuutta sekä otti kuvia aina syyskuuhun 1971. Lunohod kulki kaikkiaan runsaat 10 km.

12.12.1970 SAS-1 (Uhuru) USA
Ensimmäinen pelkästään röntgensäteilyä tutkiva satelliitti, joka toimi maaliskuuhun 1973. Se kartoitti koko taivaan ja löysi yli 300 röntgenlähdettä. Satelliitti laukaistiin Keniasta ja sen kunniaksi nimi muutettiin Uhuruksi, joka on vapaus swahiliksi.

31.1.1971 Apollo 14 USA
Kolmas miehitetty kuulento. Shepard ja Mitchell Kuussa, Roosa kiertoradalla.

19.4.1971 Saljut 1 NL
Ensimmäinen avaruusasema. Sojuz-aluksella asemalle matkannut ensimmäinen miehistö ei päässyt sisälle. Toinen miehistö oleskeli asemalla 22 päivää, mutta menehtyi paluumatkalla. Näitä seurasi pitkä sarja onnistuneita Saljut/Sojuz-lentoja.

19.5.1971 Mars 2 NL
Havaintoja Marsin kiertoradalta.

28.5.1971 Mars 3 NL
Ensimmäinen pehmeä lasku Marsiin; toimi pinnalla vain muutaman minuutin.

30.5.1971 Mariner 9 USA
Ensimmäinen toista planeettaa kiertävä satelliitti. Se asettui 13.11.1971 Marsia kiertävälle radalle, jossa toimi lähes vuoden. Luotain kuvasi koko Marsin pinnan sekä molempia kuita.

26.7.1971 Apollo 15 USA
Neljäs miehitetty kuulento. Scott ja Irwin Kuussa, Worden kiertoradalla. Mukana oli ensi kertaa sähkökäyttöinen kuuauto, jolla ajettiin 28 km.

14.2.1972 Luna 20 NL
Haki automaattisesti näytteitä Kuusta.

3.3.1972 Pioneer 10 USA
Ensimmäinen Jupiterin ohilento 4.12.1973. Luotaimessa oli mukana mm. magnetometri, erilaisia hiukkasilmaisimia ja fotometrejä. Tutkimukset olivat valmistelua myöhemmälle Voyager-ohjelmalle. Pioneer 10 on ensimmäinen ihmisen valmistama laite, joka on poistumassa aurinkokunnasta.

27.3.1972 Venera 8 NL
Aikaisempia Veneroita monipuolisemmilla mittalaitteilla varustettu luotain. Laskeutumisosa toimi Venuksen pinnalla 22.7.1972 noin 50 minuutin ajan

16.4.1972 Apollo 16 USA
Viides miehitetty kuulento; Young ja Duke Kuussa, Mattingly kiertoradalla.

23.7.1972 Landsat 1 (ERTS 1) USA
Kaukokartoitussatelliitti, joka toimi vuoteen 1978 ja lähetti yli 300 000 kuvaa. Satelliitti liikkui napojen yli kulkevalla radalla ja Maan pyöriessä pystyi kuvaamaan koko pinnan. Sitä on seurannut sarja vastaavia satelliitteja.

7.12.1972 Apollo 17 USA
Viimeinen miehitetty kuulento. Cernan ja Schmitt Kuussa, Evans kiertoradalla. Schmitt on ainoa Kuussa käynyt ammattigeologi. 13.12. viimeiset ihmiset poistuivat Kuusta.

8.1.1973 Luna 21 NL
Kuukulkija Lunohod 2. Lunohod 2 kulki 37 kilometriä ja toimi 139 Maan vuorokautta.

6.4.1973 Pioneer 11 USA
Jupiterin ohilento 3.12.1974 ja Saturnuksen ohilento 1.9.1979. Samanlainen luotain kuin Pioneer 10.

14.5.1973 Skylab 1 USA
USA:n ensimmäinen avaruusasema, johon Apollo-ohjelman resurssit lopulta suunnattiin. Skylab 1 oli miehittämätön, mutta siihen telakoitui myöhemmin kolme eri alusta. Viimeinen miehistö viipyi asemalla 84 vuorokautta 16.11.1973 alkaen. Asemalta tutkittiin mm. Maata ja Aurinkoa sekä röntgen-, uv- ja infrapunasäteilyä. Radan korkeus oli 400 km. Asema ohjattiin ilmakehään ja tuhoutui 11.7.1979.

10.6.1973 Explorer 49 USA
Radioastronomisia havaintoja Kuun kiertoradalta.

21.7.1973 Mars 4 NL
Marsin ohilento.

25.7.1973 Mars 5 NL
Kuvia ja havaintoja Marsin kiertoradalla.

5.8.1973 Mars 6 NL
Marsin ohilento ja törmäysosan mittauksia ilmakehästä.

9.8.1973 Mars 7 NL
Marsin ohilento.

3.11.1973 Mariner 10 USA
Venuksen ohilento 5.2.1974 ja kolme Merkuriuksen ohilentoa 29.3.1974, 21.9.1974 ja 16.3.1975.

8.6.1975 Venera 9 NL
Laskeutumisosa lähetti ensimmäiset kuvat Venuksen pinnalta 22.10.1975. Itse luotain jäi Venusta kiertävälle radalle.

14.6.1975 Venera 10 NL
Kuten Venera 9; laskeutumisosa lähetti lisää kuvia Venuksen pinnalta 23.10.1975.

20.8.1975 Viking 1 USA
Marsin tutkimuksia kiertoradalta ja pehmeä laskeutuminen Marsin pinalle 20.7.1976. Luotain lähetti ensimmäiset kuvat Marsin pinnalta.

9.9.1975 Viking 2 USA
Kuten Viking 1; pehmeä laskeutuminen Marsiin 3.9.1976.

9.8.1976 Luna 24 NL
Viimeinen automaattinen näytteiden haku Kuusta. Luotaimen pora kairasi Kuusta 170 gramman näytteen.

20.8.1977 Voyager 2 USA
Kaikkien jättiläisplaneettojen ohilento: Jupiter 9.7.1979, Saturnus 26.8.1981, Uranus 24.1.1986, Neptunus 25.8.1989. Voyager 1 ja 2 lähettivät runsaasti lähikuvia ja muita mittaustuloksia jättiläisplaneetoista, niiden kuista ja renkaista sekä löysivät useita uusia kuita.

12.8.1977 HEAO 1 (High Energy Astronomical Observatory) USA
Havaintosatelliitti, joka kartoitti taivaan röntgensäteilyn alueella ja löysi 1500 uutta röntgenlähdettä.

5.9.1977 Voyager 1 USA
Jupiterin ohilento 5.3.1979 ja Saturnuksen ohilento 12.11.1980.

26.1.1978 IUE (International Ultraviolet Explorer) USA/ESA/Englanti
Geosynkroninen satelliitti, joka havaitsi ultraviolettialueen spektrejä 1978--1996. Satelliitissa oli 45 cm:n teleskooppi, jota voitiin operoida lähes tavallisen teleskoopin tapaan. IUE oli yksi kaikkein menestyksekkäimpiä havaintosatelliitteja; se toimi paljon odotettua kauemmin ja poistettiin lopulta käytöstä taloudellisista syistä.

22.2.1978 GPS 1-1 (Navstar 1) USA
Ensimmäinen GPS-navigointisatelliitti. Ensimmäisen sukupolven satelliitteja lähetettiin 1978--85 ja nykyisiä toisen sukupolven satelliitteja 1989--.

20.5.1978 Pioneer Venus Orbiter (Pioneer 12) USA
Luotain kartoitti tutkalla kiertoradalta lähes koko Venuksen pinnan sekä tutki ilmakehää, pilviä sekä ionosfääriä ja sen vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa. Mukana oli 17 eri mittalaitetta, kuten magnetometrejä, hiukkasilmaisimia, spektrometrejä ja eri aallonpituusalueiden ilmaisimia. Luotain toimi lokakuuhun 1992, jolloin se tuhoutui Venuksen ilmakehässä.

8.8.1978 Pioneer Venus Multiprobe (Pioneer 13) USA
Luotain tutki Venuksen ilmakehän rakennetta. se pudotti 9.12. neljä laskeutumisosaa Venuksen ilmakehään ja seurasi itse perässä. Yksi laskeutujista selvisi pinnalle asti ja lähetti sieltä tietoja yli tunnin ajan.

9.9.1978 Venera 11 NL
Pehmeä laskeutuminen Venukseen 23.12. Luotain tutki erityisesti ilmakehän ja pinnan koostumusta. Se ei lähettänyt kuvia.

14.9.1978 Venera 12 NL
Kuten Venera 11; laskeutuminen Venukseen 19.12.1978.

13.11.1978 HEAO 2 (High Energy Astronomical Observatory; myös Einstein) USA
Ensimmäinen Maata kiertävä varsinainen röntgenteleskooppi. Se tutki mm. kvasaareita, löysi tuhansia uusia kohteita ja havaitsi Maan ja Jupiterin lähettävän röntgensäteilyä.

14.2.1980 SMM (Solar Maximum Mission) USA
Maata kiertävä satelliitti, joka mittasi Auringon uv- ja röntgensäteilyä, erityisesti flare-purkauksia. Ensimmäinen satelliitti, jota korjattiin avaruudessa sukkulalennolla 1984.

12.4.1981 ColumbiaUSA
Avaruussukkulan ensilento.

30.10.1981 Venera 13 NL
Pehmeä laskeutuminen Venukseen 1.3.1982; luotain tutki pinnan kemiallista koostumusta ja lähetti värikuvia pinnalta. Laskeutumisosa toimi pinnalla ennätykselliset kaksi tuntia.

4.11.1981 Venera 14 NL
Kuten Venera 13. Pehmeä laskeutuminen Venukseen 5.3.1982.

12.10.1982 Cosmos 1413 (Glonass) NL Neuvostoliiton GPS:ää vastaavien navigointisatelliittien ensimmäinen koelento

25.1.1983 IRAS USA/Hollanti
Maata kiertävä satelliitti, joka kartoitti taivaan infrapunasäteilyn alueella.

23.3.1983 Astron NL
Ultraviolettihavaintoja.

2.6.1983 Venera 15 NL
Kartoitti tutkalla Venusta kiertoradalta.

7.6.1983 Venera 16 NL
Kuten Venera 15.

26.5.1983 Exosat ESA/USA
Röntgensatelliitti.

15.12.1984 Vega 1 NL
Venuksen ja Halleyn komeetan ohilento. Venukseen pudotettiin laskeutumisosa ja luotain lingottiin Venuksen avulla kohti Halleyn komeettaa.

21.12.1984 Vega 2 NL
Kuten Vega 1.

2.7.1985 Giotto ESA
Halleyn komeetan ohilento. Luotain ohitti Halleyn komeetan 13.3.1986 vajaan 600 kilometrin etäisyydeltä, lähetti kuvia ja tietoja hiukkasista. Luotain ohitti vielä toisen komeetan, Grigg-Skjellerupin 10.7.1992.

18.8.1985 Suisei Japani Halleyn komeetan ohilento.

19.2.1986 Mir NL
Avaruusaseman ydinosa, jossa oli asuin- ja työtiloja yhteensä 90 kuutiometriä. Tähän voitiin telakoida muita moduuleita. Aseman toiminta päättyi 23.3.2001, kun se ohjattiin Tyyneen valtamereen.

5.2.1987 Ginga Japani
Röntgensatelliitti.

12.7.1988 Phobos 2 NL
Kansainvälisenä yhteistyönä toteutettu Marsia kiertävä luotain, jonka laskeutujien oli tarkoitus laskeutua Phoboksen pinnalle. Ennen viimeistä vaihetta yhteys kuitenkin katkesi. Hieman aikaisemmin lähetettyyn Phobos 1:een menetettiin yhteys jo ennen sen asettumista Marsin kiertoradalle.

4.5.1989 Magellan USA
Venuksen tutkakartoitus kiertoradalta 1990--94. Pienimmät erottuvat yksityiskohdat ovat 100 metrin luokkaa.

8.8.1989 Hipparcos ESA
Astrometrinen satelliitti; ei saavuttanut haluttua kiertorataa, mutta onnistui mittaamaan yli 100 000 tähden tarkat paikat.

18.11.1989 COBE (Cosmic Background Explorer) USA
Kartoitti kosmista mikroaalto- ja infrapuna-alueen taustasäteilyä. Säteilystä löytyi odotettu pieni epätasaisuus, joka on tarpeen galaksien ja muiden rakenteiden synnylle,

18.10.1989 Galileo USA
Pääasiassa Jupiteria tutkiva luotain. Matkalla lensi Venuksen ohi 9.2.1990 sekä asteroidien Gaspra ja Ida ohi ja otti niistä lähikuvia 29.10.1991 ja 28.8.1993. Luotain asettui 7.12.1995 Jupiterin kiertoradalle. Yksi päätehtäviä oli pudottaa Jupiteriin kaasukerrosta tutkinut laskeutuja. Luotain kuvasi myös komeetta Shoemaker-Levyn törmäyksen Jupiteriin.

1.12.1989 Granat NL
Gammasatelliitti, joka tutki erityisesti Linnunradan keskusaluetta ja mahdollisten mustien aukkojen spektrejä.

24.4.1990 Hubble USA/ESA
Ensimmäinen varsinainen avaruusteleskooppi.

1.6.1990 Rosat Saksa
Röntgensatelliitti; kartoitti koko taivaan 3 ja 4 KeV:n alueella (aallonpituudet 0,4 ja 0,3 nm) Toiminta päättyi 1999.

6.10.1990 Ulysses ESA
Erityisesti Auringon napa-alueita tutkinut satelliitti, joka havaitsi mm. koronaa, aurinkotuulta ja muita hiukkasia ja magneettikenttää. Luotain lingottiin Jupiterin kautta Auringon lähelle; se lensi etelänavan ohi 1994 ja pohjoisnavan yli 1995.

5.4.1991 GRO (Compton Gamma Ray Observatory) USA
Lyhytaaltoista gammasäteilyä havainnut satelliitti. Satelliitti oli toiminnassa 1991--2000; se kartoitti taivasta gammasäteilyn alueella ja havaitsi lyhytkestoisia gammapurkauksia.

7.6.1992 EUVE (Extreme Ultraviolet Explorer) USA
Äärimmäisen (lyhytaaltoisen) ultraviolettialueen havaintosatelliitti; kartoitti taivaan 0,1 asteen erotuskyvyllä.

20.2.1993 ASCA (Astro-D) Japani
Röntgenalueen spektrejä havaitseva satelliitti.

25.1.1994 Clementine USA
"Tähtien sota" -aloitteen ohessa syntynyt koesatelliitti, joka koottiin halvalla valmiista osista. Luotain tutki Kuuta kiertoradalta helmi--huhtikuussa 1994 ja kuvasi sen pinnan noin 500 metrin erotuskyvyllä. Luotaimen piti sitten kohdata asteroidi Geographos, mutta se kadotettiin enen kohtaamista.

17.11.1995 ISO ESA
Infrapunasatelliitti, joka otti kuvia ja teki fotometrisiä ja spektrometrisiä havaintoja.

2.12.1995 SOHO ESA
Aurinkoa tutkiva satelliitti Maan ja Auringon Lagrangen pisteessä. Luotain tutkii erityisesti Auringon värähtelyjä ja aurinkotuulta. Siinä on mukana myös suomalainen hiukkasilmaisin ERNE.

17.2.1996 NEAR-Shoemaker USA
Ensimmäinen asteroidia kiertänyt luotain. Luotain ohitti matkallaan asteroidi Mathilden ja laskeutui 12.2.2001 asteroidi Eroksen pinnalle.

30.4.1996 BeppoSAX Italia
Röntgensatelliitti; toimi huhtikuuhun 2002.

7.11.1996 Mars Global Surveyor USA
Marsia kiertävä luotain, joka asettui radalleen 12.9.1997. Havaintojen teon lisäksi luotain toimii myöhempien Mars-lentojen linkkiasemana.

4.12.1996 Mars Pathfinder/Sojourner USA
Marsiin 4.7.1997 laskeutunut luotain. Mukana oli kuusipyöräinen Sojourner-mönkijä, joka tutki laskeutumisalueen lähiympäristöä.

12.2.1997 HALCA (VSOP, MUSES-B) Japani
Radioastronominen satelliitti, jossa on 8 metrin antenni; käytetään interferometriaan yhdessä maanpäällisten teleskooppien kanssa.

15.10.1997 Cassini/Huygens USA/ESA
Saturnusta tutkiva luotain. Cassini asettui Saturnusta kiertävälle radalle kesäkuussa 2004. Laskeutumisosa Huygens irtosi pääluotaimesta 25.12.2004 ja laskeutui Titanin pinnalle 14.1.2005. Huygens on ESAn tuottama, ja siinä on mukana myös suomalaisia instrumentteja.

6.1.1998 Lunar Prospector USA
Kuuta matalalta kiertoradalta tutkinut luotain. Se mittasi mm. hiukkasia, magneettikenttää ja painovoimaa tarkoituksena selvittää pinnan alkuperä ja koostumus.

24.10.1998 Deep Space 1 USA
Asteroidi Braillen ohilento heinäkuussa 1999 ja komeetta Borrellyn ohilento syyskuussa 2001.

7.12.1998 ISS (International Space Station) kansainvälinen
Useista amerikkalaisista ja venäläisistä moduuleista koostuva avaruusasema. Kaksi ensimmäistä osaa liitettiin yhteen sukkulalennolla joulukuussa 1998.

7.2.1999 Stardust USA
Komeetta Wild 2:n ohilento. Luotain kokosi hiukkasnäytteitä komeetan läheltä ja planeettainvälisestä avaruudesta. Näytekapseli palautettiin Maahan tammikuussa 2006.

23.7.1999 Chandra USA
Toistaiseksi tarkin röntgensatelliitti. Hipaisevaan heijastukseen perustuvan teleskoopin erotuskyky on parhaimmillaan puoli kaarisekuntia. Satelliitti on havainnut mm. kvasaareita, Linnunrataa, supernovien jäänteitä, gammapurkauksia ja aurinkokunnan kohteita.

10.12.1999 XMM-Newton ESA
Röntgensatelliitti. Erotuskyky on heikompi kuin Chandralla, mutta satelliitilla voidaan kuvata myös spektrejä.

7.4.2001 Mars Odyssey USA
Marsia navanympärysradalla kiertävä luotain, joka havaintojen lisäksi on toiminut linkkiasemana myöhemmille Mars-kulkijoille.

30.6.2001 WMAP (Wilkinson Microwave Anisotropy Probe) USA
Luotain, joka kartoitti koko taivaan kosmisen mikroaaltosäteilyn paljon COBEa tarkemmin 13 kaariminuutin erotuskyvyllä. Kosmologisten parametrien nykyiset arvot perustuvat WMAPin havaintoihin. Luotain sijoitettiin Lagrangen pisteeseen L2.

8.8.2001 Genesis USA
Luotain toimi Maan ja Auringon välisessä Lagrangen pisteessä L1 ja kokosi aurinkotuulen hiukkasia. Paluu 8.8.2004 epäonnistui, ja tätä kirjoitettaessa on epäselvää, onko osa näytteistä käyttökelpoisia.

10.6.2003 Spirit USA
Mars-mönkijä; laskeutui 4.1.2004 onnistuneesti Gusevin kraatteriin.

8.7.2003 Opportunity USA
Samanlainen kuin Spirit; laskeutui 24.1.2004 Meridiani Planumin tasangolle.

25.8.2003 Spitzer USA
Astrofyysikko Lyman Spitzerin (1914--1997) mukaan nimetty infrapunasatelliitti, jossa on 85 cm:n peili. Satelliitti liikkuu suunnilleen Maan radalla, mutta jää hiljalleen jälkeen Maasta.

3.8.2004 Messenger USA
Luotain, jonka on tarkoitus päästä Merkuriuksen kiertoradalle vuonna 2011. Matkan aikana rataa muutetaan Maan, Venuksen ja Merkuriuksen ohilentojen avulla.

20.11.2004 Swift USA
Gammapurkauksia seuraava satelliitti. Satelliitti välittää tiedot havaituista purkauksista nopeasti maanpäällisille optisille kaukoputkille.