Päiväntasaus

Päiväntasaus on nimensä mukaisesti se vuoden hetki, jolloin päivä on kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkä.

Tarkkaan ottaen päiväntasaus määritellään hetkenä, jolloin Aurinko näyttää siirtyvän taivaan pallonpuoliskolta toiselle; sen deklinaatio on siis tasan nolla.

Kevätpäiväntasauksen hetkellä 20.3. tai 21.3. Aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Aurinko näkyy silloin Kalojen tähdistön suunnassa. Auringon suunta kevätpäiväntasauksen hetkellä, kevättasauspiste, on tähtitaivaan ekvatoriaalisen koordinaatiston perussuunta. Sitä merkitään Oinaan tähdistön merkillä, koska antiikin aikoina Aurinko siirtyi Oinaan tähdistöön kevätpäiväntasauksen hetkellä.

Syyspäiväntasauksen hetkellä 22.9. tai 23.9. Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle. Se näkyy silloin Neitsyen tähdistön suunnassa.

Päiväntasauksien aikaan Aurinko paistaa suoraan ylhäältä päiväntasaajalla.

Jos ilmakehää ei olisi ja Aurinko näkyisi pistemäisenä kuten tähdet, sekä yön että päivän pituus olisi päiväntasauksen aikaan tasan 12 tuntia. Ilmakehän vuoksi Aurinko kuitenkin näkyy hieman todellista ylempänä, joten päivä on yötä pitempi. Lisäksi auringonnousu ja -lasku määritellään Auringon yläreunan mukaan, mikä vaikuttaa samaan suuntaan. Kaiken kukkuraksi päivän ja yön pituuksien ero riippuu leveysasteesta. Päiväntasaajalla Aurinko laskee kohtisuoraan taivaanrantaan nähden, kun taas napojen lähellä se vaeltaa lähes vaakasuoraan. Siksi päiväntasauksen hetkellä päivän ja yön pituuksien ero on pienimmilläänn päiväntasaajalla ja suurimmillaan navoilla.