Parallaksi

Jos kohdetta katsotaan kahdesta eri paikasta, se näkyy eri suunnissa. Suunnan muutoksen määrää samoin kuin koko tätä ilmiötä sanotaan parallaksiksi. Koska muutoksen määrä riippuu etäisyydestä, antaa parallaksi mahdollisuuden mitata etäisyyksiä; stereoskooppinen näkökyky perustuu ainakin osittain tähän ilmiöön. Tähtitieteellisten kohteiden etäisyyksien mittaamiseen tarvitaan vain paljon pitempiä perusviivoja kuin silmien väli (noin 7 cm). Sopivampia ovat esimerkiksi maapallon säde ja sen radan säde.

Lähimpien tähtien etäisyyksien mittaaminen perustuu vuotuiseen parallaksiin, jolla tarkoitetaan kulmaa, jossa Maan radan säde (eli astronominen yksikkö, AU näkyy tähdestä katsottuna.

Tähtitieteessä parallaksi-nimitys liittyy moniin muihinkin etäisyydenmittauksiin, jotka eivät perustu kohteen suunnan muutoksiin. Ks. etäisyyksien mittaaminen.

Vuorokautinen parallaksi tarkoittaa kohteen suunnan muuttumista maapallon pyörimisen vaikutuksesta. Muutoksen määrä riippuu paitsi tietenkin kohteen etäisyydestä myös havaintopaikan leveydestä. Kun aurinkokunnan kappaleiden yhteydessä puhutaan parallaksista, tarkoitetaan horisonttiparallaksia eli kulmaa, jossa Maan ekvaattorisäde (6378 km) näkyy kohteesta. Tämä vastaa sitä suunnan muutosta taustatähtiin verrattuna, jonka ekvaattorilla oleva havaitsija näkee havaitessaan kohdetta sen ollessa zeniitissä ja toisen kerran sen ollessa horisontissa. Esimerkiksi Kuulle tämä kulma on noin 57' ja Auringolle 8.79".