Keskipilvet

• Verhopilvi, Altostratus (As). Juovikas tai kuitumainen vaalean- tai tummanharmaa pilvipeite, joka voi toisinaan vivahtaa siniseenkin. Se muistuttaa tiheää harsopilveä, mutta vaikka pilven yläosa sisältääkin jääkiteitä, siinä ei näy haloilmiöitä. Pilven pinnassa ei koskaan näy esiinpistäviä ulkonemia ja pilven juovikas tai kuitumainen rakenne tulee aina jossakin kohdassa näkyviin.

  Verhopilvilajeja ovat

  • ohut verhopilvi
  • tiheä verhopilvi
  • sadejuovainen verhopilvi
  Ohuen verhopilven hyvä tuntomerkki on, että Kuu tai Aurinko kuultaa ikäänkuin himmeän lasin läpi. Tiheän verhopilven läpi Aurinko ei näy, ja sen kuituista rakennetta on toisinaan vaikea nähdä; pilvi vaikuttaa aivan tasaisen harmaalta. Verhopilvi sataa lähes aina ylhäällä, mutta vain harvoin sade pääsee maahan asti, koska pisarat ja hiutaleet haihtuvat yleensä voimakkaasti verhopilven alla.
• Hahtuvapilvi, Altocumulus (Ac). Yleinen ja monimuotoinen pilvisuku. Hahtuvapilvikerros tai -lautta on muodostunut pienistä levyistä tai litteistä hattaroista, jotka ovat usein järjestyneet ryhmiksi, riveiksi tai valleiksi. Ne pakkautuvat toisinaan niin lähelle toisiaan, että niiden reunat sulautuvat toisiinsa. Näissä keskikokoisissa hattaroissa on usein varjoja (tummempia osia) ja muutenkin raskaampi ulkonäkö kuin palleropilvissä.
  • Ohutta hahtuvapilveä sanotaan myös lammaspilveksi.
  • Paksu hahtuvapilvi
  • Mantelipilvi syntyy vuoriston aiheuttamasta aaltoliikkeestä.
  • Vallinharjahahtuvapilvi ja kokkareinen hahtuvapilvi ovat merkkinä ylempien ilmakerrosten epävakaasta tilasta ja ennakoivat usein rintamaukkosia.
• Laaja sadepilvi, Nimbostratus (Ns). Matalalla roikkuva muodoton ja piirteetön sateisen näköinen pilvipeite, joka tavallisesti on jokseenkin yhtenäinen ja väriltään tumman harmaa. Laajasta sadepilvestä sataa tasaisesti lunta tai vettä, mutta ei tihkusadetta. Ulkonäöltään laaja sadepilvi on aivan tiheän verhopilven kaltainen ja eroaa siitä oikeastaan vain maahan asti tulevan sateen osalta.