Fysiikan ja tähtitieteen laitos, FI-20014 TURKU. Tel: +358 2 333 5820
Fysiikan ja tähtitieteen laitos, FI-20014 TURKU. Tel: +358 2 333 5820
|
Väisälän avaruustutkimuskeskus VISPA muodostettiin Turun yliopistolla vuonna 2001 liittämällä yhteen Fysiikan laitoksen alainen Avaruustutkimuslaboratorio ja Tuorlan observatorio.
Tavoitteenamme on yhdistää teoreettinen, tekninen ja havaintokokemuksemme astrofysiikan ja avaruustukimuksen avainongelmien ratkaisemiseksi. VISPAn tärkeimmät tutkimusalueet ovat kosmologia ja pimeä aine, aktiiviset galaksien ytimet, Auringon ja tähtien fysiikka, muutaman kappaleen ongelman dynamiikka ja Maapallon ympäristön säteilyn fysiikka.
Molemmilla VISPAan liitetyillä yksiköillä on pitkä kokemus avaruudessa tehtävästä tutkimuksesta. Tuorlan observatorio on tehnyt tutkimusta avaruustutkimuslaitteilla kerättyä aineistoa käyttäen jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Esimerkkejä näistä laitteista ovat Hipparcos, Hubblen avaruusteleskooppi (HST), ASCA, ja Räntgen-satelliitti Rosat, kun taas Avaruustutkimuslaboratorion osallistuminen auringontutkimussatelliitti SOHO:n tutkimuslentoon on nimetty yhdeksi Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kolmestakymmenestä menestystarinasta.
VISPA rakentuu Turun yliopiston huomattavien avaruustutkimuspanostusten varaan ja on valmis hyödyntämään lähitulevaisuudessa tarjoutuvia mahdollisuuksia. Itse asiassa, avaruudessa tehtävä tutkimus on astunut Suomessa uuteen kasvun aikakauteen Suomen liityttyä Euroopan avaruusjärjesöön vuonna 1995 Teknologian kehittämiskeskus TEKES:in ja Suomen Akatemian toimiessa päärahoittajina. Nämä kaksi järjestöä ovat esimerkiksi rahoittaneet avaruustutkimusohjelma ANTARESin tutkimuksen vuosina 2001-2003. VISPA osallistui ohjelmaan aktiivisesti.
Yrjö Väisälä
(1891-1971)
Vuonna 1925 Yrjö Väisälästä tuli vastaperustetun Turun yliopiston fysiikan professori ja vuodesta 1927 tähtitieteen. Tuorlan observatorion hän perusti 1950-luvulla. Monella tapaa Väisälää voi pitää Suomen avaruustutkimuksen isänä. Hän oli huomattavasti edellä aikaansa ajatuksissaan avaruuden tieteellisen tutkimuksen käyttömuodoista. Hän ehdotti vuonna 1946, Suomalaisen Tiedeakatemian kokouksessa, että valonheittimillä varustettuja raketteja tai kaasupalloja voisi käyttää jopa mannertenvälisen kolmiomittauksen apuvälineinä ja totesi, että keinosatelliitit toimisivat vieläkin paremmin. Seuraavana vuonna hän jo teki kokeita pienillä raketeilla ja antoi haastatteluja siitä kuinka satelliitteja voitaisiin käyttää aurinkokunnan tutkimiseen ja katsoa niillä vieläkin kauemmas!
Väisälä oli erinomainen optikko ja rakennuttikin Tuorlan observatorion alapuolella olevan kukkulan sisälle tunnelin, jossa tehtiin geodesian vaatimia pituusstandardien interferenssimittauksia, jotka myöhemmin otettiin kansainväliseen käyttöön. Myös parhaimmanlaatuista optiikkaa valmistettiin; Väisälä oli yksi harvoja maailmassa, joka kykeni valmistamaan Schmidt-teleskoopeissa käytettäviä monimutkaisia korjauslinssejä. Väisälä itse asiassa keksi Schmidt-tyyppisen teleskoopin useita vuosia ennen Schmidt'iä ja liitti rakennepiirroksen optiikan luentomateriaaliinsa, mutta piti ideaa niin ilmeisenä, ettei vaivautunut julkaisemaan sitä! Väisälä, yhdessä Tuorlassa myöhemmin professorina toimineen Liisi Oterman kanssa, löysi tuottoisimpina vuosina enemmän pikkuplaneettoja kuin maailman kaikki muut observatoriot yhteensä.
Väisälällä oli hyvin nykyaikaisia ajatuksia suhdetoiminnasta. Vierailijat ja lehtimiehet olivat aina tervetulleita Tuorlaan, hän kirjoitti itse yleistajuisia artikkeleita tähtitieteestä, matkusti laajalti ja puhui useita kieliä. Yrjö Väisälä loi perustan, jolla avaruustutkimus on voinut kukoistaa Turussa, ja siten VISPA on nimetty hänen mukaansa suurella ylpeydellä.
