Hämärä

Jos ilmakehää ei olisi, Aurinko paistaisi koko päivän yhtä kirkkaana. Auringon laskiessa valaistus alkaisi nopeasti vähentyä Auringon kiekon painuessa horisontin taakse. Auringon kadottua kokonaan näkyvistä tulisi välittömästi pilkkopimeää. Päivänvalon vaihtuminen täydelliseksi pimeydeksi kestäisi Etelä-Suomessa pisimmilläänkin vain kymmenisen minuuttia.

Koska ilmakehän molekyylit kuitenkin sirottavat Auringon valoa, valaistus muuttuu paljon hitaammin. Päiväsaikaankaan Auringon näennäinen kirkkaus ei pysy vakiona. Mitä matalammalta Aurinko paistaa, sitä pitemmän matkan sen säteily joutuu kulkemaan ilmakehän lävitse, jolloin yhä suurempi osa valosta siroaa pois näkösäteeltä.

Koska silmä sopeutuu muuttuvaan valaistukseen, tätä muutosta ei ole kovin helppo havaita ennen kuin Aurinko on aivan taivaanrannassa. Kameran valotusmittari kertoo silmää objektiivisemmin, että valaistus todella heikkenee.

Valon himmentyessä sen väri muuttuu samalla punaisemmaksi. Koska lyhytaaltoinen sininen valo siroaa paljon voimakkaammin kuin punainen, sinisen valon osuus vähenee sitä enemmän, mitä paksumpi ilmakerros on Auringon ja havaitsijan välissä. Auringon laskiessa sen säteily heikkenee kyllä kaikilla aallonpituuksilla, mutta eniten juuri spektrin sinisessä päässä.

Aivot korjaavat näkemiämme värejä niin tehokkaasti, että tätä muutosta ei ole kovin helppo havaita. Värifilmi sen sijaan on objektiivinen. Kokeilepa ottaa samasta maisemasta kuvia vuorokauden eri aikoina aurinkoisena päivänä. Kuvissa valaistuksen värin muuttuminen näkyy selvästi. Kokeessa on käytettävä diafilmiä, koska paperikopioita valmistavat automaattikoneet yrittävät olla avuliaita ja korjailla värit keskimäärin samanlaisiksi kaikissa kuvissa, siis samaan tapaan kuin ihmisen aivot.

Iltaruskon valoilmiöitä

Edellä käsittelimme hämärän "teknisiä" ominaisuuksia, kuten kestoa ja valaistuksen muuttumista. Kuten jokainen auringonlaskuja ihaillut tietää, hämärällä on myös esteettinen puolensa.

Seuraavassa puhutaan vain iltahämärästä --- iltahämärän tarkkailuunhan useimmilla on paremmin aikaa kuin aamuhämärän. Tilanne on kuitenkin symmetrinen: aamuhämärässä tapahtuvat samat ilmiöt, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Tosin ilma on aamulla usein yön jäljiltä puhtaampaa kuin illalla, ja sironneesta valosta johtuvat ilmiöt jäävät siten kalpeammiksi kuin illalla.