Ajomies Auriga (Aurigae) Aur
Ajomies on pohjoisen taivaan tähdistö
Härän pohjoispuolella.
Suomesta katsottuna
Ajomiehen pohjoisosa on sirkumpolaarinen.
Parhaiten tähdistö näkyy marras--helmikuussa.
Ajomies on etelässä keskiyöllä joulukuun
puolivälissä. Ajomiehen kirkkaimmat tähdet
muodostavat helposti tunnistettavan
epäsäännöllisen viisikulmion. Linnunrata
kulkee tämän viisikulmion lävitse.
Mytologiaa
Vanhoissa kartoissa Ajomies esitetään miehenä,
joka pitelee sylissään vuohta ja kahta kiliä.
Yhden tarun mukaan vuohi on Amalthea,
joka aikoinaan imetti Zeus-jumalaa.
Toinen taru liittää tähdistön Hefaistoksen poikaan
Erichthoniukseen, josta tuli Ateenan kuningas.
Isänsä tavoin hän oli rampa, ja siksi hän keksi
nelivaljakon vetämät vaunut helpottamaan
liikkumistaan.
Kolmas taru kertoo kuningas Oenomauksen ajomiehestä
Myrtiluksesta. Kuninkaalla oli kaunis tytär
Hippodameia. Saadakseen Hippodameian sulhaskandidaatin
oli voitettava kuningas kilpa-ajoissa.
Kilpailussa hävinneet kuningas teloitutti.
Koska Myrtilus piti kuninkaan hevoset ja vaunut
hyvässä kunnossa, jo viisitoista kosijaa
oli menettänyt henkensä. Seuraava yrittäjä
oli Pelops, joka lahjoi Myrtiluksen avukseen.
Myrtiluksen käsittelyn ansiosta kuninkaan
vaunujen pyörä irtosi kilpa-ajon aikana
ja seuranneessa onnettomuudessa
kuningas sai surmansa. Kiusalliseksi
käyneen Myrtiluksen Pelops työnsi jyrkänteeltä
mereen.
Tähtiä
Capella on taivaan kuudenneksi
kirkkain tähti.
Menkalinan, epsilon Aur ja zeta
Aur ovat Algol-tyyppisiä pimennysmuuttujia, joiden
kirkkaus kuitenkin vaihtelee melko vähän.
Eniten muuttuu epsilon Aurigaen kirkkaus.
Jakso on runsaat 27 vuotta, pimennys kestää
yli kaksi vuotta ja minimikin miltei vuoden.
Seuraavan minimin keskikohta on 27.8.2009.
Elnath
sijaitsee täsmälleen Härän ja Ajomiehen rahalla.
Nykyisin se luetaan Härkään kuuluvaksi.
Tähtijoukkoja
Ajomiehen viisikulmion alareunassa on kolme
Messier'n luettelon avointa joukkoa
M36,
M37 ja
M38.
Kaikki näkyvät kiikarilla, ja pienellä kaukoputkella
erottuvat yksittäiset tähdet. Komein joukoista
on itäisimpänä sijaitseva M37. Joukkoon voi kuulua
jopa parituhatta tähteä, mutta tarkkaa lukumäärää
on vaikea laskea, koska joukko näkyy Linnunradan
tähtirikasta taustaa vasten. M37:n etäisyydeksi on
arvioitu 1400 pc eli 4600 valovuotta.
Havaitsemamme valo on siis lähtenyt matkalleen
suunnilleen samoihin aikoihin kuin tarujen
sankariksi kohonnut Gilgamesh hallitsi
sumerikaupunki Urukissa.
Sumuja
IC405 on emissiosumu, jonka kaasun ionisoi
muuttuva tähti AE Aur. Siitä hieman kaakkoon
on avoi njoukko ja sitä ympäröivä
emissiosumu IC410. Molemmat näkyvät visuaalisesti
melko heikosti.