Kauris Capricornus (Capricorni) Cap
Kauris on eläinradan tähdistö
Jousimiehen ja
Vesimiehen välissä. Suomessa se näkyy
parhaiten heinä-elokuussa keskiyöllä ja
syyskuulla iltayöstä, mutta ei koskaan nouse
kovin korkealle.
Mytologiaa
Tarun mukaan Typhon-hirviö pelästytti kerran
jumalat, jotka suojautuivat naamioitumalla
erilaisiksi eläimiksi. Pan-jumala muutti itsensä
vuoheksi, mutta koska hän samalla pelästyksissään
loikkasi jokeen, hänen takaruumiinsa muuttuikin
kalaksi. Näystä huvittunut Zeus kohotti tämän
eriskummaisen olennon tähdistöksi taivaalle.
Tähdistön nimi tulee sanoista capra,
naarasvuohi ja cornu, sarvi. Olento
kuvataan vuoheksi tai kalan ja vuohen risteymäksi,
ja monissa kielissä sen nimi onkin vuohi,
mikä on oikeampi käännös kuin suomalainen Kauris.
Esimerkiksi englanninkielinen nimitys on
taruun hyvin sopiva Seagoat eli merivuohi.
Parituhatta vuotta sitten Aurinko näkyi
eteläisimpänä ollessaan Kauriin tähdistön
suunnassa. Tästä on peräisin nimitys Kauriin
kääntöpiiri. Kauriin kääntöpiirillä Aurinko kohoaa
zeniittiin talvipäivänseisauksen hetkellä eli
eteläisen pallonpuoliskon keskikesän aikaan.
Nimitys Kauriin kääntöpiiri on jäänyt
käyttöön, vaikka nykyisin Aurinko onkin
talvipäivänseisauksen aikaan Jousimiehen
tähdistössä.
Tähtiä
Algedi (alpha Cap)
on optinen kaksoistähti, jonka komponentit
erottuvat jo paljain silmin. Kumpikin
komponentti on edelleen kaksoistähti.
Kaikki neljä tähteä erottuvat noin 10 cm:n
kaukoputkella.
Tähtijoukkoja
Kauriin alueella on hyvin vähän kirkkaita
syvän taivaan kohteita. Ainoa valovoimaisella
kiikarilla tai pienellä kaukoputkella erottuva
kohde on pallomainen joukko
M30 (NGC 7099).
Jo 10 cm:n kaukoputkella saatta erottaa
yksittäisiä tähtiä joukon reunalta.
Alueella on kyllä lukuisia galakseja, mutta
ne ovat kaikki hyvin himmeitä.