Iso karhu Ursa Major (Ursae Majoris) UMa

Pohjoistaivaan Ursa major eli Iso karhu on varmaankin kaikkein tutuin tähdistö; sijaitseehan sen alueella helposti tunnistettava Otavan asterismi, joka kuitenkin muodostaa vain osan itse tähdistöstä. Otava on yksi niistä hyvin harvoista tähtitaivaan kohteista, joka on löytänyt tiensä myös suomalaiseen tarustoon.

Mytologiaa

Kreikkalaiset käyttivät karhua tarkoittavaa nimeä, ja heillä on myös nimelle selitys, joka liittyy heidän jumaltarustoonsa. Seuraava versio perustuu Ovidiuksen esittämään taruun.

Ylijumala Zeus oli varsinainen naissankari. Kerran hän iski silmänsä Callistoon, joka oli yksi Artemis-jumalattaren neitsyyteen sitoutuneista nymfeistä. Zeus lähestyi Callistoa Artemiin hahmossa, ettei tämä osaisi epäillä mitään. Päästyään lähietäisyydelle Zeus raiskasi Calliston, joka tuli raskaaksi. Callistolle syntyi poika, Arcas. Kun tapahtuma selvisi Zeun puolisolle Heralle, tämä muutti raivoissaan Calliston karhuksi. Vuosien kuluttua Arcas osui karhunhahmoista äitiään vastaan ja aikoi tappaa tämän keihäällään. Zeus kuitenkin tuli viime hetkellä hätiin ja kiskaisi molemmat taivaalle muuttaen heidät Ison ja Pienen karhun tähdistöiksi. Zeus nosti Calliston hännästä, ja tämän käsittelyn seurauksena oli tähtitaivaan kummallinen pitkähäntäinen karhu.

Tähtiä

Otavan ja koko Ison karhun kirkkain tähti on kauhan oikeassa ylänurkassa sijaitseva Dubhe, 1.8 mag.

Messier'n kohde M40 on kaksoistähti, jonka komponenttien magnitudit ovat 9.0 ja 9.3 ja välimatka 49".

Sumuja

M97 eli Pöllösumu on planetaarinen sumu. Sumun pintakirkkaus alhainen, joten sen havaitseminen on vaikeaa, mutta se on nähty 10-senttiselläkin kaukoputkella. Kaksi tummaa läiskää ("pöllön silmät") erottuvat vasta 20-senttisellä.

Galakseja

M81 on Sab-tyyppinen spiraaligalaksi, joka näkyy helposti pienellä kaukoputkella. Epäsäännöllinen galaksi M82 sijaitsee runsaat puoli astetta edellisen pohjoispuolella. Vaikka se onkin himmeämpi kuin M81, sekin näkyy pienellä kaukoputkella, ja yli 15-senttisellä erottuu tummia pölyvöitä.

M101 on Sc-spiraaligalaksi. Läpimitta on lähes 0.5 astetta, mutta visuaalisesti näkyy vain pieni keskiosa. M101 on mahdollista havaita jopa kiikarilla; pienellä kaukoputkella se saattaa olla vaikeampi kohde.

M108 on myös Sc-spiraaligalaksi. Galaksi näkyy sivuttain, siinä on pölyvanoja, mutta ei selvää ydintä. Se sijaitsee vajaan asteen päässä Pöllösumusta (M97) luoteeseen. Näkyy pienellä kaukoputkella ja 15-senttisellä jo hyvin.

M109 on sauvaspiraaligalaksi (SBbc). Sijaitsee noin 40':n päässä gamma UMa:n kaakkoispuolella. Korkeintaan ydin näkyy 10-senttisellä kaukoputkella.