Vuorovesi, vuoksi ja luode

Vuorovesi tarkoittaa tavallisesti merenpinnan korkeuden jaksollista vaihtelua. Nousuveden eli vuoksen aikaan vedenpinta on keskimääräistä korkeammalla ja laskuveden eli luoteen aikana keskimääräistä alempana.

Merenpinnan korkeuden vaihtelut ovat metrin suuruusluokkaa, mutta kapeissa lahdissa tai jokien suissa vaihtelu voi olla toistakymmentä metriä. Itämeren kaltaisissa sisämerissä vuorovesien vaikutus on niin vähäinen, ettei sitä voi erottaa ilmanpaineen vaihtelun ja tuulten aiheuttamista muutoksista.

Vuorovedet aiheutuvat siitä, että Kuun vetovoima kohdistuu erilaisena Maan pinnan eri pisteisiin. Kuuta lähinnä olevalla alueella vetovoima on keskimääräistä suurempi, joten merenpinta pyrkii kohoamaan kohti Kuuta ja nousee ympäristöään korkeammalle. Vastakkaisella puolella vetovoima on heikoimmillaan, joten pinta loittonee Kuusta ja kohoaa sielläkin Maasta katsottuna ympäristöään ylemmäs. (Ks. myös vuorovesivoima). Tietyllä paikkakunnalla havaitaan siten nousuvesi runsaan puolen vuorokauden välein - väli on puolta vuorokautta pitempi, koska myös Kuu liikkuu Maan pyörimisen suuntaan.

Myös Aurinko aiheuttaa vuorovesiä. Auringosta johtuvan vaihtelun laajuus on noin 1/3 Kuun aiheuttamasta. Uudenkuun ja täydenkuun hetkellä Aurinko, Maa ja Kuu ovat suunnilleen samalla suoralla, jolloin sekä Auringon että Kuun aiheuttamat vuorovedet ovat samassa vaiheessa ja vahvistavat toisiaan. Tällöin havaitaan keskimääräistä voimakkaampi vuorovesi, tulvavuoksi.

Myös kiinteä maanpinta nousee ja laskee muutaman kymmenen senttimetrin verran vuorovesivoimien vaikutuksesta, mutta sitä ei voi havaita ilman mittalaitteita vielä kiinteämmän vertailukohdan puuttuessa.