Spiraaligalaksi

Spiraaligalaksi on galaksi, jonka muoto on litteä kiekko ja jossa päältäpäin katsottaessa näkyy spiraalikuvio. Aikaisemmin spiraaligalakseja on kutsuttu myös kierteissumuiksi.

Spiraaligalaksit voidaan edelleen jakaa tavallisiin ja sauvaspiraaleihin, joiden keskellä on sauvamainen tihentymä.

Oma Linnunratamme ja lähinaapurimme Andromedan galaksi ovat spiraaligalakseja.

Rakenne ja koostumus

Hubblen luokittelussa spiraaleja merkitään tunnuksilla Sa, Sb ja Sc. Sa-spiraalit ovat hyvin avoimia ja Sc:ssä spiraalihaarat ovat kiertyneet hyvin tiukalle.

Spiraaligalaksin keskellä on kirkas pallomainen tai litistyneen pallon muotoinen tähtitihentymä, keskuspullistuma. Sen keskellä on musta aukko, jonka massa voi olla miljoonia Auringon massoja.

Spiraalihaaroissa on runsaasti tähtienvälistä ainetta, kuten HII-alueita, molekyylipilviä ja pimeitä sumuja. Tästä aineesta syntyy uusia thtiä, ja siksi spiraalihaaroihin ovat keskittyneet myös nuorten tähtien assosiaatiot ja avoimet joukot.

Pyöriminen

Spiraaligalaksien pyörimistä ja massajakaumaa on tutkittu niiden rotaatiokäyrien avulla. Keskiosat pyörivät jäykän kappaleen tavoin, jolloin siis kulmanopeus on vakio, mutta ratanopeus (km/s) kasvaa verrannollisena etäisyyteen galaksin keskustasta. Ulompana ratanopeus on likimain vakio, jolloin kulmanopeus laskee ulospäin mentäessä.

Spiraalikuvio pyörii ilmeisesti kuin jäykkä kärryn pyörä vakiokulmanopeudella. Koska tähdet liikkuvat eri kulmanopeuksilla, ne eivät kulje spiraalikuvion mukana, vaan kuvio koostuu eri aikoina eri tähdistä.

Melkein mikä tahansa häiriö, kuten läheltä ohi kulkeva toinen galaksi, voi synnyttää galaksiin säteen suuntaisen tihentymän, joka ennen pitkää kiertyy spiraaliksi tähtien erilaisten liikkeiden vuoksi. Vaikeutena on kuitenkin, miten saada spiraali säilymään pitkiä aikoja niin, ettei se kierry yhä tiukemmaksi ja katoa lopulta kokonaan. Mahdollinen ratkaisu on tiheysaaltoteoria.