Galaksit

Galaksit ovat maailmankaikkeuden perustavia rakenneosia. Joidenkin rakenne on hyvin yksinkertainen - ne ovat vain normaalien tähtien muodostamia järjestelmiä ilman erikoisia tuntomerkkejä. On myös galakseja, jotka koostuvat melkein kokonaan neutraalista kaasusta. Toiset taas ovat monimutkaisia systeemejä, joissa useat eri komponentit (tähdet, neutraali ja ionisoitunut tähtienvälinen kaasu, pöly, molekyylipilvet, magneettikentät, kosmiset säteet ...) vuorovaikuttavat keskenään. Galaksit muodostavat pienempiä ryhmiä ja isoja joukkoja avaruudessa. Monien galaksien keskellä on hyvin pieni tiivis ydin. Joskus tämä on niin kirkas, että se peittää alleen koko muun galaksin säteilyn.

Kirkkaimpien galaksien luminositeetti voi vastata 1012 Aurinkoa, mutta useimpien kirkkaus on paljon pienempi, pienimmillä löydetyillä 105 Auringon luminositeettia. Koska galakseissa ei ole terävää ulkoreunaa, niiden massalle ja säteelle saatavat arvot riippuvat siitä mihin tiheyden arvoon saakka lasketaan. Jos rajoitutaan kirkkaaseen keskialueeseen, ison galaksin massa ja säde saattavat olla 1013 Auringon massaa ja 30 kpc, ja kääpiön vastaavasti 107 Auringon massaa ja 0.5 kpc.

Myös aineen tiheys on hyvin erilainen eri galakseissa ja saman galaksin eri osissa. Näin galaksin kehitys on monien eri aika- ja energiaskaalassa tapahtuvien prosessien tulos, eikä siitä vielä ole selvää kokonaiskuvaa.