Tähtitaivas, tähtiaika 0 tuntia
Eteläsektorin helpoimmin tunnistettava tähdistö on
Pegasus.
Pegasuksen neliö, jonka sisällä on vain
himmeitä tähtiä, on varsin helppo löytää
taivaalta. Sen vasemmassa ylänurkassa oleva tähti
kuuluu kylläkin Andromedaan.
Kevättasauspiste on suoraan etelässä,
Pegasuksen neliön alapuolella. Se on ekliptikan
ja ekvaattorin leikkauspiste, ja suunta, jossa
Aurinko on kevätpäiväntasauksen aikaan siirtyessään
taivaan eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle.
Linnunrata kulkee taivaan poikki idästä länteen,
Kaksosten,
Ajomiehen,
Perseuksen,
Kassiopeian,
Kefeuksen
ja Joutsenen tähdistöjen kautta.
Kaksoistähtiä
Kassiopeian alpha-tähdestä hieman
gamma-tähden suuntaan on eta Cas,
jonka seuralainen on siitä noin 13" etelään.
eta-tähden magnitudi on 3.4 ja seuralaisen 7.5.
Tähti erottuu kaksoistähdeksi pienellä
kaukoputkella.
psi Psc Kalojen tähdistössä on sopiva
kiikarikohde: komponenttien välimatka on
30" ja magnitudit 5.3 ja 5.6.
Muuttuvia tähtiä
Pegasuksen oikean ylänurkan tähti Scheat eli
beta Peg on epäsäännöllinen muuttuja, jonka
kirkkaus vaihtelee vajaan magnitudin verran noin
40 päivän jaksoissa.
Tähtijoukkoja
Lähellä zeniittiä on M52,
Kassiopeian tähdistön
avoin tähtijoukko, joka näkyy jo kiikarilla,
mutta parhaiten kaukoputkella. Joukkoon on
todettu kuuluvan noin 120 tähteä. M52 sijaitsee
suunnilleen 5000 valovuoden etäisyydellä.
Sen todellinen läpimitta on 20 valovuotta ja
näennäinen 13'.
Galakseja
Andromedan tähdistön suuri galaksi
M31 lienee
tunnetuin Suomesta näkyvä syvän taivaan kohde. Se
on noin kahden miljoonan valovuoden etäisyydellä
kotigalaksistamme Linnunradasta. Linnunrata, Andromedan
galaksi, M33,
eteläisellä pallonpuoliskolla
näkyvät Magellanin pilvet ja kolmisenkymmentä
pienempää galaksia muodostavat paikallisen
galaksiryhmän. Kuuttomana yönä M31 näkyy paljain
silmin. Kiikarilla katsottuna se on suuri utuläikkä.
Galaksista näkyy vain sen kirkas ydin. Tummat
pölyjuovat alkavat erottua 20 cm:n kaukoputkella.
Pitkällä valotusajalla otetuissa valokuvissa näkyy
galaksin valtava laajuus. Sen kierteishaarat
ulottuvat 2.5 asteen eli noin viiden täydenkuun
halkaisijan mittaiselle alueelle. M31 on
samankaltainen spiraaligalaksi kuin Linnunrata
ja kooltaan noin
kolmanneksen suurempi. Andromedan galaksi näkyy
Suomessa hyvin syysiltaisin.
M32 on kirkkain Andromedan galaksin
seuralaisgalakseista. Se on elliptinen galaksi ja
sijaitsee M31:n kirkkaan ytimen eteläpuolella.
M32:n näkemiseen tarvitaan pieni kaukoputki.
Kolmion tähdistön spiraaligalaksi
M33 mainitaan
kaukaisimmaksi kohteeksi, jonka voi nähdä paljain
silmin. Tähän tarvitaan kuitenkin todella hyvät
olosuhteet. Myös M33 kuuluu paikalliseen
galaksiryhmään. Tämän kohteen pintakirkkaus on
varsin pieni, joten yleensä sen näkemiseen
tarvitaan kiikari tai valovoimainen kaukoputki.
Ensikertalaiselle sen löytäminen voi olla hankalaa
--- niin himmeä se on. Kannattaa kuitenkin yrittää.