Tähtitaivas, tähtiaika 0 tuntia

Eteläsektorin helpoimmin tunnistettava tähdistö on Pegasus. Pegasuksen neliö, jonka sisällä on vain himmeitä tähtiä, on varsin helppo löytää taivaalta. Sen vasemmassa ylänurkassa oleva tähti kuuluu kylläkin Andromedaan.

Kevättasauspiste on suoraan etelässä, Pegasuksen neliön alapuolella. Se on ekliptikan ja ekvaattorin leikkauspiste, ja suunta, jossa Aurinko on kevätpäiväntasauksen aikaan siirtyessään taivaan eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle.

Linnunrata kulkee taivaan poikki idästä länteen, Kaksosten, Ajomiehen, Perseuksen, Kassiopeian, Kefeuksen ja Joutsenen tähdistöjen kautta.

Kaksoistähtiä

Kassiopeian alpha-tähdestä hieman gamma-tähden suuntaan on eta Cas, jonka seuralainen on siitä noin 13" etelään. eta-tähden magnitudi on 3.4 ja seuralaisen 7.5. Tähti erottuu kaksoistähdeksi pienellä kaukoputkella.

psi Psc Kalojen tähdistössä on sopiva kiikarikohde: komponenttien välimatka on 30" ja magnitudit 5.3 ja 5.6.

Muuttuvia tähtiä

Pegasuksen oikean ylänurkan tähti Scheat eli beta Peg on epäsäännöllinen muuttuja, jonka kirkkaus vaihtelee vajaan magnitudin verran noin 40 päivän jaksoissa.

Tähtijoukkoja

Lähellä zeniittiä on M52, Kassiopeian tähdistön avoin tähtijoukko, joka näkyy jo kiikarilla, mutta parhaiten kaukoputkella. Joukkoon on todettu kuuluvan noin 120 tähteä. M52 sijaitsee suunnilleen 5000 valovuoden etäisyydellä. Sen todellinen läpimitta on 20 valovuotta ja näennäinen 13'.

Galakseja

Andromedan tähdistön suuri galaksi M31 lienee tunnetuin Suomesta näkyvä syvän taivaan kohde. Se on noin kahden miljoonan valovuoden etäisyydellä kotigalaksistamme Linnunradasta. Linnunrata, Andromedan galaksi, M33, eteläisellä pallonpuoliskolla näkyvät Magellanin pilvet ja kolmisenkymmentä pienempää galaksia muodostavat paikallisen galaksiryhmän. Kuuttomana yönä M31 näkyy paljain silmin. Kiikarilla katsottuna se on suuri utuläikkä. Galaksista näkyy vain sen kirkas ydin. Tummat pölyjuovat alkavat erottua 20 cm:n kaukoputkella. Pitkällä valotusajalla otetuissa valokuvissa näkyy galaksin valtava laajuus. Sen kierteishaarat ulottuvat 2.5 asteen eli noin viiden täydenkuun halkaisijan mittaiselle alueelle. M31 on samankaltainen spiraaligalaksi kuin Linnunrata ja kooltaan noin kolmanneksen suurempi. Andromedan galaksi näkyy Suomessa hyvin syysiltaisin.

M32 on kirkkain Andromedan galaksin seuralaisgalakseista. Se on elliptinen galaksi ja sijaitsee M31:n kirkkaan ytimen eteläpuolella. M32:n näkemiseen tarvitaan pieni kaukoputki.

Kolmion tähdistön spiraaligalaksi M33 mainitaan kaukaisimmaksi kohteeksi, jonka voi nähdä paljain silmin. Tähän tarvitaan kuitenkin todella hyvät olosuhteet. Myös M33 kuuluu paikalliseen galaksiryhmään. Tämän kohteen pintakirkkaus on varsin pieni, joten yleensä sen näkemiseen tarvitaan kiikari tai valovoimainen kaukoputki. Ensikertalaiselle sen löytäminen voi olla hankalaa --- niin himmeä se on. Kannattaa kuitenkin yrittää.