Tähtitaivas, tähtiaika 10 tuntia

Etelässä näkyvistä tähdistöistä Leijonan tunnistaa helposti sirppiä muistuttavasta eturuumiistaan. Leijonan länsipuolella on Krapu, jonka eteläpuolelta alkaa pitkä Vesikäärmeen tähdistö. Leijonan ja Vesikäärmeen välissä on pieni Sekstantin tähdistö. Länsitaivaalla ovat Ajomies ja Härkä. Orion on laskemassa länsilounaaseen. Itätaivaan huomattavin tähdistö on Karhunvartija. Iso karhu on idässä lähellä zeniittiä. Etelä-Suomesta saattaa nähdä muutamia Kompassin ja Ilmapumpun pohjoisosien tähtiä.

Leijonan pohjoispuolella on pieni ja vain himmeitä tähtiä sisältävä Pienen leijonan tähdistö. Sen erikoisuutena on, ettei kirkkaimmalla tähdellä, Praecipualla, ole kirjaintunnusta: sen tunnus on 46 LMi.

Vesikäärme on taivaan laaja-alaisin tähdistö, joka ulottuu kapeana kaistaleena noin 100 asteen mittaiselle alueelle. Latinankielinen nimi Hydra viittaa Perseuksen surmaamaan monipäiseen vesikäärmeeseen. Nimi tarkoittaa oikeastaan vesikäärmenaarasta. Koiraspuolinen vastine, Hydrus, on suomennettu Etelän vesikäärmeeksi. Se sijaitsee etelätaivaalla eikä näy Suomessa.

Linnunrata näkyy matalalla luoteistaivaalla; se kulkee Kaksosten, Ajomiehen, Perseuksen, Kassiopeian, Kefeuksen ja Joutsenen kautta.

Kaksoistähtiä

Algieba (gamma Leo) on kaunis kaksoistähti Leijonan tähtikuviossa. Komponenttien kirkkaudet ovat 2.6 mag ja 3.8 mag ja välimatka 4". Se erottuu kahtena tähtenä pienelläkin kaukoputkella.

Regulus (alpha Leo) on kaksoistähti, jonka komponenttien välimatka on peräti 176". Himmeämmän komponentin magnitudi on kuitenkin vain noin 8.

Vieläkin avoimempi kaksoistähti on Denebola (beta Leo). Sen himmeämmän komponentin etäisyys päätähdestä on 19' ja kirkkaus 7 mag.

Galakseja

M81 ja M82 ovat kaksi näyttävää galaksia Ison karhun tähdistössä. Galaksit mahtuvat samanaikaisesti kaukoputken näkökenttään. Ne lienevät suunnilleen yhtä kaukana meistä. Etäisyydeksi on arvioitu noin 7 miljoonaa valovuotta. Nämä galaksit ovat aina hyvin näkyvillä, sillä ne sijaitsevat lähellä taivaannapaa.

M82 on epäsäännöllinen galaksi, josta on havaittu runsaasti pölyä ja ytimestä loittonevia vetykielekkeitä. 1960-luvulla esitettiin, että jälkimmäiset olisivat seurausta ytimessä tapahtuneesta räjähdyksestä. Myöhemmin tämä malli on asetettu kyseenalaiseksi. Keväällä 1993 M82:ssa havaittiin supernova, joka oli nähtävissä harrastajien kaukoputkilla.