Meteori, meteoroidi, bolidi

Öisellä taivaalla saattaa silloin tällöin nähdä pienen valopisteen kiitävän taivaan poikki ja jättävän jälkeensä heikon valoviirun, tähdenlennon eli meteorin. Valoilmiö tuikahtaa vain lyhyen hetken täysin ennalta arvaamatta milloin missäkin päin taivasta. Vanhan uskomuksen mukaan tähdenlennon aikana esitetty toive toteutuu. Syynä tällaiseen taruun on varmaankin se, että tuollaiseen ohikiitävään hetkeen on niin mahdoton tarttua.

Tähdenlentoja aiheuttavat kappaleet ovat avaruduessa liikkuvia tavallisesti pieniä hiekanjyvän kokoisia hiukkasia, meteoroideja. Osuessaan ilmakehään meteoroidi aiheuttaa meteoriksi kutsutun valoilmiön. Hyvin kirkkaita ja tavallisesti usean sekunnin kestäviä meteoreja sanotaan tulipalloiksi eli bolideiksi.

Useimmat meteoroidit höyrystyvät kokonaan jo ilmakehän yläosissa. Vain riittävän suuret rautaa ja kiveä sisältävät kappaleet voivat selvitä maanpinnalle saakka. Tällaisesta kappaleesta käytetään nimitystä meteoriitti.

Jos Maa liikkuisi paikoillaan olevan hiukkasparven lävitse, hiukkasia osuisi vain aamun pallonpuoliskolle. Meteoroidien omien liikkeiden vuoksi niitä osuu myös toiselle pallonpuoliskolle, mutta huomattavasti vähemmän.

Jos Maa kelluisi avaruudessa liikkumattomana, meteoroideja osuisi yhtä taajaan joka puolelle. Koska Maa kuitenkin liikkuu Auringon ympäri, suurin osa meteoroideista osuu edellä kulkevaan pallonpuoliskoon. Samasta syystä sateella juostessa naamapuoli kastuu enemmän kuin selkä. Maa liikkuu radallaan vastapäivään, joka on myös sen pyörimisliikkeen suunta. Tämän vuoksi meteoreja nähdään eniten aina sillä pallonpuoliskolla, jolla eletään aamua.

Jos taas hiukkaset leijailisivat paikoillaan avaruudessa, niitä osuisi pelkästään Maan edellä kulkevaan puoliskoon. Tähdenlentoja näkyisi silloin vain aamuyöllä. Koska myös hiukkaset liikkuvat, niitä osuu jonkin verran myös iltataivaalle.

Osa planeettainvälisen avaruuden hiukkasista on peräisin ulompien planeettojen ja muiden kappaleiden meteoripommituksessa avaruuteen sinkoutuneesta aineesta. Tällaisia hiukkasia voi osua Maahan mihin vuodenaikaan tahansa ja mistä suunnasta tahansa. Ne näkyvät sporadisina tähdenlentoina. Sana sporadinen tarkoittaa satunnaista tai erillistä.

Joitakin kertoja vuodessa, muutaman yön kerrallaan, meteoreja näkyy tavallisesti runsaammin. Nämä meteorit kuuluvat meteoriparviin. Niiden meteoroidit ovat peräisin komeetoista.

Syventävä artikkeli meteoreista