Meteoriparvi

Joitakin kertoja vuodessa, muutaman yön kerrallaan, meteoreja näkyy tavallisesti runsaammin. Nämä meteorit kuuluvat meteoriparviin. Niiden meteoroidit ovat peräisin komeetoista.

Komeetat ovat lentäviä jää- ja soraläjiä, jotka kiertävät Aurinkoa yleensä hyvin soikeilla radoilla. Ne ovat pieniä kohteita, jotka nähdään vain niiden tullessa Auringon lähelle. Auringon lämmössä niistä haihtuu ainetta, jonka Auringon säteilypaine ja aurinkotuuli puhaltavat Auringosta poispäin osoittavaksi pyrstöksi.

Komeetasta murenee ainetta aina sen käydessä Auringon lähellä. Lopulta koko komeetta saattaa hajota, jolloin siitä jää muistoksi vain joukko pieniä kappaleita. Ne kiertävät Aurinkoa alkuperäisen komeetan radalla, ja muodostavat avaruuteen ellipsin muotoisen renkaan. Kun Maa kulkee tämän renkaan poikki, nähdään tavallista enemmän tähdenlentoja. Koska rengas pysyy avaruudessa paikoillaan, Maa osuu siihen joka vuosi samaan aikaan.

Jos hiukkasia on levinnyt komeetan koko radan pituudelle, tähdenlentoja nähdään joka vuosi yhtä runsaasti. Jos taas hiukkaset ovat jakautuneet epätasaisesti, runsaudet vaihtelevat vuodesta toiseen. Jos hiukkaset keskittyvät komeetan radalla liikkuvaan pilveen, meteoreja nähdään runsaasti pilven (ja siis alkuperäisen komeetan) kiertoajan välein.

Komeetasta irtoava aines muodostaa komeetan radalle levittäytyvän hiukkasvanan. Maan osuessa tähän vanaan hiukkasia osuu ilmakehään ja näkyy meteoreina. Jos hiukkaset ovat levittäytyneet tasaisesti koko radalle, meteoreja nähdään joka vuosi yhtä runsaasti.

Meteoriparveen kuuluvat meteoroidit liikkuvat suunnilleen samaan suuntaan. Siksi ne Maasta katsottuna näyttävät säteilevän samasta taivaan pisteestä, radiantista eli säteilypisteestä. Meteoreja näkyy kyllä joka puolella taivasta, mutta jos niiden ratoja jatketaan, ne näyttävät leikkaavan suunnilleen radiantin suunnassa. Maan liikkuessa meteoroidirenkaan suhteen myös radiantin suunta muuttuu hieman sinä aikana, jona tähdenlentoja esiintyy.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu muutamia tunnetuimpia meteoriparvia. Parven nimi kertoo yleensä, minkä tähdistön suunnassa radiantti on.

parvi maksimi meteoreja tunnissa

Kvadrantidit 3-4.1. 30-40

Corona Australidit 16.3. 5 (ei näy Suomessa)

Virginidit 3.4. 5-10

Lyridit 22.4. 10

eta-Akvaridit 6.5. 5-35

Ophiuchidit 20.6. 5 (ei näy Suomessa)

Capricornidit 25.7. 5

delta-Akvaridit 29.7./7.8. 20/10

Piscis Australidit 31.7. 5 (ei näy Suomessa)

alfa-Capricornidit 1.8. 5

iota-Akvaridit 6.8. 8

Perseidit 12.8. 40-50

kappa-Cygnidit 18.8. 5-8

Draconidit (Giacobinidit) 8.10. < 5

Orionidit 21.10. 10-15

Tauridit 3.11. 10

Leonidit 17.11. 10

Andromedidit 17.11. 5

Phoenicidit 4.12. (ei näy Suomessa)

Geminidit 13-14.12. 40-50

Ursidit 22.12. 5

parvi	maksimi	meteoreja tunnissa
Kvadrantidit	3-4.1.	30-40
Corona Australidit	16.3.	5 (ei näy Suomessa)
Virginidit	3.4.	5-10
Lyridit	22.4.	10
eta-Akvaridit	6.5.	5-35
Ophiuchidit	20.6.	5 (ei näy Suomessa)
Capricornidit	25.7.	5
delta-Akvaridit	29.7./7.8.	20/10
Piscis Australidit	31.7.	5 (ei näy Suomessa)
alfa-Capricornidit	1.8.	5
iota-Akvaridit	6.8.	8
Perseidit	12.8.	40-50
kappa-Cygnidit	18.8.	5-8
Draconidit (Giacobinidit)	8.10.	< 5
Orionidit	21.10.	10-15
Tauridit	3.11.	10
Leonidit	17.11.	10
Andromedidit	17.11.	5
Phoenicidit	4.12.	(ei näy Suomessa)
Geminidit	13-14.12.	40-50
Ursidit	22.12.	5