Arrhenius, Svante August (1859-1927)
Ruotsalainen fysikaalisen kemian
tutkija, joka kehitti erityisesti
elektrolyysin teoriaa. Arrheniuksen
väitöskirja hyväksyttiin Upsalassa 1884
heikolla arvosanalla. Hänen työtään
alettiin arvostaa Ruotsissa vasta, kun
hänelle tarjottiin paikkaa ulkomailta.
Arrhenius sai ensimmäisenä ruotsalaisena
Nobelin palkinnon vuonna 1903.
Myöhemmin hän kiinnostui mm.
immunologiasta, geologiasta ja kosmologiasta.
Arrhenius esitti, että tähdet voivat
törmätä ja hajota tähtienväliseksi aineeksi,
josta taas muodostuu uusia tähtiä.
Hän kannatti myös panspermiaa, jonka
mukaan elämä leviää maailmankaikkeudessa
bakteerien välityksellä.