Galilei, Galileo (1564-1642)

Italialainen luonnontutkija. Galilei syntyi Pisassa 15.2.1564. Vuonna 1581 Galilei aloitti lääketieteen opinnot Pisan yliopistossa. Kiinnostus matematiikkaan heräsi vasta yliopistossa, lähinnä sattumalta. Yksi tähän vaikuttanut tapahtuma oli mahdollisesti havainto, jonka Galilein kerrotaan tehneen Pisan katedraalissa. Hän seurasi katosta riippuvien lamppujen heilahtelua ja huomasi heilahdusajan pysyvän vakiona heilahduksen laajuudesta riippumatta. Varojen loppuessa Galilei joutui lopettamaan opinnot tutkintoa suorittamatta vuonna 1585. Hän luennoi Firenzessä ja julkaisi tutkielmat vesivaa'asta ja kappaleiden painopisteistä. Niiden ansiosta Galilei tuli tunnetuksi ja sai Pisan yliopistosta matematiikan opettajan paikan. Vuonna 1592 hän sai Padovan yliopistosta paremmin palkatun matematiikan opettajan viran.

Galilei osoitti, että putoavan kappaleen nopeus on riippumaton kappaleen painosta, ja kumosi muitakin Aristoteleen liikeopin väitteitä.

Kuultuaan kiikarista Galilei alkoi välittömästi rakentaa sellaisia itselleen. Niillä hän löysi mm. Jupiterin neljä suurta kuuta, Venuksen vaiheet, Kuun kraatterit, auringonpilkut ja totesi, että Linnunrata koostuu lukemattomista himmeistä tähdistä. Monet havainnoista olivat selvästi ristiriidassa maakeskisen mallin kanssa. Havaintojaan Galilei esitti 1610 ilmestyneessä kirjassaan Sidereus Nuncius (Tähtien sanansaattaja).

Näiden havaintojen vuoksi Galileille myönnettiin Padovasta elinikäinen professuuri. Galilei kuitenkin luopui virasta jo 1610 ja siirtyi Toskanan arkkiherttuan filosofiksi, jotta saisi enemmän aikaa tutkimuksilleen. Seuraavana vuonna Galilei vieraili Roomassa esittelemässä kaukoputkea. Positiivisen vastaanoton rohkaisemana hän julkaisi 1613 kirjan Istoria e dimostrazioni intorno alle macchie solari e loro accidenti, jossa hän selvästi asettui Kopernikuksen puolelle.

Galilei oli taitava kirjoittaja ja tieteen popularisoija. Koska hän kirjoitti italiaksi, hänen kirkon hyväksymän aristotelismin vastaiset oppinsa levisivät myös yliopistopiirien ulkopuolelle. Tämä sai kirkon edustajat huolestumaan, ja kirkon julistettua 1616 Kopernikuksen opit harhaoppisiksi Galilein teos joutui kiellettyjen kirjojen listalle. Galileita varoitettiin esittämästä kopernikaanisia ajatuksia. Galilei vieraili 1624 taas Roomassa ja yritti saada kieltoa kumotuksi. Siinä hän ei onnistunut, mutta sai paavilta kuitenkin luvan kirjoittaa teoksen Ptolemaioksen ja Kopernikuksen malleista, kunhan hän siinä päätyy kirkon kannalta sopivaan lopputulokseen. Tämä teos, Dialogo sopra i due massimi sistemi del mondo, Tolemaico e Copernicano, ilmestyi 1632. Vaikka sen loppupäätelmä olikin määräyksen mukainen, lukijalle ei voinut jäädä epäselväksi, mille puolelle Galilei asettui. Teos vei hänet inkvisition eteen ja loppuiäksi kotiarestiin. Arestista huolimatta Galilei pystyi jatkamaan työtään. Mekaniikkaa käsittelevä teos Discorsi e dimostrazioni mathematiche intorno a due nove scienze attenenti alla meccanica ed ai movimenti locali valmistui 1634 ja neljä vuotta myöhemmin se painettiin Leidenissä.