Gauss, Johann Carl Friedrich (1777-1855)

Saksalainen matemaatikko. Gauss oli talonpoikaista syntyperää. Jo hyvin nuorena hän osoitti poikkeuksellista matemaattista lahjakkuutta. Opettajansa avulla Gauss sai Brunswickin herttualta taloudellista tukea, jonka turvin hän voi jatkaa opintojaan. Vuonna 1799 Gauss valmistui tohtoriksi Helmstedtin yliopistosta. Väitöskirjassaan Gauss esitti ensimmäisen täydellisen todistuksen algebran peruslauseelle; sen mukaan yhtälöllä

a0 + a1 x + a2 x2 + ... + an xn = 0

on aina n kappaletta ratkaisuja. Nämä ratkaisut voivat olla reaali- tai kompleksilukuja, ja jotkin niistä voivat olla samoja. Vuonna 1807 Gaussista tuli Göttingenin yliopiston tähtitieteen professori ja observatorion esimies, missä virassa hän toimi koko loppuikänsä.

Gauss oli kaikkien aikojen huomattavin matemaatikko, joka tutki mm. lukuteoriaa ja geometriaa, kehitti pienimmän neliösumman keinoa ja todennäköisyyslaskentaa. Hän tutki myös magnetismia ja rakensi ensimmäisen sähkölennättimen. Gauss pyrki julkaisuissaan täydellisyyteen, joten monet tärkeätkin tutkimustulokset jäivät julkaisematta. Hänen ensimmäinen teoksensa oli vuonna 1801 ilmestynyt lukuteoriaa käsittelevä Disquisitiones Arithmeticae.

Samana vuonna hän tuli tunnetuksi myös ensimmäisen asteroidin radan määrityksestään. Taivaanmekaniikkaa ja planeettojen ratojen määrittämistä havainnoista käsittelee 1809 ilmestynyt Theoria motus corporum coelestium.