Huygens, Christiaan (1629-1695)

Tai Huyghens, hollantilainen luonnontieteilijä. Huygensin isä oli runoilija ja diplomaatti, joka kävi kirjeenvaihtoa monien kulttuurin merkkihenkilöiden kuten Descartes'in kanssa. Huygens aloitti 1645 matematiikan ja lain opinnot Leidenissä ja siirtyi kaksi vuotta myöhemmin Bredaan.

Huygens valmisti pitkäpolttovälisiä kaukoputkia, joilla hän 1655 löysi Saturnuksen kuun Titanin.

Tarkan havaintohetken määrittämistä varten hän kehitti heilurikellon, jota hän kuvasi teoksessaan Horologium (1658). Vuonna 1659 ilmestyi Systema Saturnium, jossa Huygens esitti, että Saturnusta ympäröi ohut rengas.

Suhteidensa ansiosta Huygens pääsi helposti Ranskan tieteen sisäpiiriin. Vuosina 1666-1681 Huygens asui Pariisissa, jossa hänestä tuli 1666 yksi Ranskan tiedeakatemian perustajajäseniä. Pariisissa Huygens tutustui mm. Leibniziin ja Pascaliin, jonka kanssa oli jo aiemmin ollut kirjeenvaihdossa. Pariisin aikanaan Huygens julkaisi 1673 erityisesti heilureiden dynamiikkaa käsittelevän teoksen Horologium oscillatorium. Sairastuttuaan vakavasti 1681 Huygens muutti Hollantiin. Pian sen jälkeen Ranskan poliittinen tilanne muuttui, eikä protestanttinen Huygens enää palannut Ranskaan.

Huygens vieraili 1689 Lontoossa, jossa hän tapasi Newtonin. Huygens ei hyväksynyt Newtonin vetovoimateoriaa, jonka mukaan kappaleet vaikuttavat toisiinsa pitkien matkojen päästä ilman mitään välittävää agenttia. Huygens halusi voimalle mekanistisemman selityksen, johon lähtökohdan tarjosi Descartes'in pyörreteoria. Oman teoriansa hän esitti 1690 ilmestyneessä kirjassaan Discours de la cause de la pesanteur. Samana vuonna ilmestyi valoa käsittelevä Traité de la Lumière. Siinä hän johti valon taittumista ja heijastumista koskevat lait lähtien ajatuksesta, joka tunnetaan nykyisin Huygensin periaatteena. Hän ennusti myös, että valo kulkee väliaineessa hitaammin kuin tyhjiössä. Huygensin valo-oppi oli huomattavasti edistyneempää kuin Newtonin hiukkasmalli.