Lagrange, Joseph-Louis (1736-1813)

Ranskalais-italialainen matemaatikko. Lagrange oli jo nuorena kiinnostunut luonnontieteistä, mutta varsinaisen innostuksen sai aikaan Halleyn uutta analyysiä käsitellyt teos. Lagrange alkoi opettaa matematiikkaa Torinon tykistökoulussa 19- tai joidenkin lähteiden mukaan jo 16-vuotiaana. Lagrangen artikkelit variaatiolaskennasta saivat kiitosta Eulerilta, ja 1764 hän voitti Pariisin tiedeakatemian palkinnon Kuun libraatiota koskeneella tutkimuksellaan.

Lagrangesta tuli Eulerin seuraaja Berliinin akatemiaan 1766-1787. Siellä hän tutki mm. kolmen kappaleen probleemaa, algebraa ja lukuteoriaa. Kuningas Fredrikin kuoltua Lagrange siirtyi Pariisiin kuningas Ludvig XVI:n kutsusta ja asettui asumaan Louvreen. Siellä valmistui hänen pääteoksensa Mécanique analytique, joka ilmestyi 1788. Siinä hän esitti Newtonin mekaniikan uudenlaisen, variaatiolaskentaan perustuvan formalisminsa.

Ranskan vallankumous 1789 ei vaikuttanut Lagrangen arvostukseen. Hän otti osaa metrisen järjestelmän kehittämiseen. Lagrangesta tuli 1795 école Polytechniquen ensimmäinen matematiikan professori yhdessä Gaspard Mongen kanssa. Napoleon nimitti Lagrangen senaattoriksi ja myönsi tälle kreivin arvon.