de Laplace, Pierre Simon (1749-1827)

Ranskalainen matemaatikko. Laplace syntyi talonpoikaisperheeseen. Hän osoittautui lahjakkaaksi ja pääsi Beaumontin sotilasakatemiaan. Jo 18-vuotiaana hän päätti ryhtyä matemaatikoksi ja muutti Pariisiin. Laplacen saamista suosituksista huolimatta D'Alembert ei ottanut tätä vastaan. Laplace keksi kuitenkin kirjoittaa oman tutkielman mekaniikasta ja lähetti sen D'Alembertille; se tehosi suosituksia paremmin, ja jo muutaman päivän kuluttua Laplace sai D'Alembertin avulla matematiikan professuurin Pariisin école Militairesta.

Laplace omistautui selvittämään aurinkokunnan dynamiikkaa Newtonin laeista lähtien. Jo 1773 hän osoitti, että planeettojen etäisyyksissä esiintyvät häiriöt ovat jaksollisia, joten aurinkokunta on stabiili järjestelmä. Laplacen merkittävin teos on viisiosainen taivaanmekaniikkaa käsittelevä Traité de mécanique céleste, joka ilmestyi 1798-1825. Monia mutkikkaita todistuksia Laplace kuittasi sanonnalla Il est aisé à voir, helposti nähdään. Sittemmin monia matemaattisia teoksia on riivannut tämä ilmaus, jolla saatetaan ohittaa hyvinkin työläitä päättelyitä. Laplace käsitteli taivaanmekaniikkaa myös loistavasti kirjoitetussa populaariteoksessaan Exposition du système du monde vuodelta 1796. Siinä Laplace esitti aurinkokunnan syntyneen tiivistymällä kaasupilvestä, mutta hänenkään matematiikkansa ei riittänyt asian kunnolliseen analysointiin. Laplacen maailmankaikkeus oli deterministinen kellokoneisto, jonka tila oli laskettavissa tarkasti, jos vain alkutilanne tiedetään.

Matematiikassa Laplace kehitti erityisesti todennäköisyyslaskentaa. Vuonna 1812 ilmestyi Théorie analytique des probabilités ja kaksi vuotta myöhemmin kansantajuinen Essai philosophique sur les probabilités.

Laplace oli myös taitava poliittinen luovija, jonka uraa vallankumous ei haitannut. Hän toimi Napoleonin aikana jopa sisäministerinä; ura tosin kesti vain kuusi viikkoa, eikä Napoleon noteerannut Laplacen poliitikon taitoja kovin korkealle. Bourbonien noustua valtaan Laplace vaihtoi leiriä ja kuningas nimitti hänet markiisiksi. Laplace oli mieltynyt loistokkuuteen, ilmeisesti vastapainona lapsuuden vaatimattomille oloille.

Kerrotaan, että Laplace harjoitteli huolella viimeisiä sanojaan, jotka selvästi viittaavat Newtonin vertaukseen meren rannalla leikkivästä pojasta: Ce que nous connaissons est peu de chose; ce que nous ignorons est immense, mitä tiedämme, sitä on kovin vähän; mitä emme tiedä, sitä on suunnattomasti. Hivenen uskottavammalta tuntuu matemaatikko Augustus de Morganin postuumisti ilmestyneessä kirjassaan Budget of Paradoxes (1872) esittämä versio, jonka mukaan Laplacen oppilas Poisson vieraili suvun pyynnöstä kuolevan Laplacen luona ja tämän huomiota herättääkseen kertoi, että Bessel oli havainnut Laplacen ennustamat Jupiterin kiertolaiset. Laplace tuli hetkeksi tajuihinsa ja lausui viimeisinä sanoinaan L'homme ne poursuit que des chimères, ihminen tavoittelee vain haavekuvia.