Newton, Sir Isaac (1642-1727)

Englantilainen matemaatikko ja luonnontutkija. Newton syntyi 1642 Lincolnshiressä isänsä kuoleman jälkeen. Neljän vuoden koulunkäynnin jälkeen Isaacin piti ruveta hoitamaan kotitilaansa, mutta hänen kiinnostuksensa kohdistui enemmän tutkimustyöhön. Vuonna 1661 hän aloitti opinnot Trinity Collegessa Cambridgessä. Yliopisto suljettiin 1665 ruton vuoksi ja Newton vetäytyi puoleksitoista vuodeksi kotitilalleen. Tuon ajan hän käytti matemaattisiin tutkimuksiinsa.

Vuonna 1669 Newton nimitettiin matematiikan professoriksi. Samoihin aikoihin hän oli keksinyt oman versionsa peilikaukoputkesta. Kaksi vuotta myöhemmin hän ilmoitti keksinnöstään Royal Societylle, ja tammikuussa 1672 hänet hyväksyttiin seuran jäseneksi. Samana vuonna hän julkaisi joukon optiikkaa käsitteleviä artikkeleita.

Kun Edmond Halley vaati Newtonia julkaisemaan teoriansa planeettaliikkeestä Newton aloitti pari vuotta kestäneen työn, jonka tuloksena ilmestyi Philosophiae Naturalis Principia Mathematica vuonna 1687.

Newtonin maineen kasvaessa hänen osakseen tuli myös erilaisia luottamustehtäviä, joilla tuskin oli kovin myönteistä vaikutusta hänen tieteelliseen toimintaansa. Vuodesta 1689 alkaen hän toimi jonkin aikaa parlamentissa. Kymmenen vuotta myöhemmin hän sai viran rahapajasta ja muutti Lontooseen. Neljän vuoden kuluttua hänestä tuli rahapajan johtaja. Hooken kuoleman jälkeen 1703 Newton valittiin Royal Societyn puheenjohtajaksi.

Myöhemmistä töistä huomattavin on 1704 ilmestynyt Opticks, jossa Newton kehitteli valon hiukkasteoriaa. Luonnontieteellisten teostensa lisäksi Newton julkaisi myös Raamattuun liittyviä kirjoituksia, kuten The Chronology of Ancient Kingdoms Amended, joka tosin ilmestyi vasta 1728 Newtonin kuoleman jälkeen.

Newtonista tuli 1705 ensimmäinen henkilö, joka aateloitiin tieteellisten saavutustensa takia.

Elämänsä ehtoolla Newton kuvasi elämäntyötään kuuluisalla vertauksella:

En tiedä, miltä näytän maailman silmissä, mutta omasta mielestäni tunnen olleeni vain meren rannalla leikkivä poika, joka silloin tällöin sai huvia löytäessään tavallista sileämmän kiven tai kauniimman kotilon totuuden suuren meren levittäytyessä tutkimattomana edessäni.