Zeeman, Pieter (1865-1943)

Hollantilainen fyysikko. Zeeman opiskeli Leidenissa Hendrik Lorentzin oppilaana. Hän tutki Lorentzin ehdotuksesta magneettikentän vaikutusta spektriviivoihin, ja havaitsi niiden jakautuvan useaksi viivaksi; ilmiö tunnetaan Zeemanin ilmiönä. Zeeman nimitettiin 1900 fysiikan professoriksi Amsterdamiin ja 1908 fysiikan instituutin johtajaksi. Zeeman sai vuoden 1902 fysiikan Nobelin palkinnon yhdessä Lorentzin kanssa.