Zeeman, Pieter (1865-1943)
Hollantilainen fyysikko.
Zeeman opiskeli Leidenissa Hendrik Lorentzin
oppilaana. Hän tutki Lorentzin ehdotuksesta
magneettikentän vaikutusta spektriviivoihin,
ja havaitsi niiden jakautuvan useaksi viivaksi;
ilmiö tunnetaan Zeemanin ilmiönä. Zeeman
nimitettiin 1900 fysiikan professoriksi
Amsterdamiin ja 1908 fysiikan instituutin
johtajaksi. Zeeman sai vuoden 1902 fysiikan Nobelin
palkinnon yhdessä Lorentzin kanssa.