Saturnuksen renkaat

Kaikkia jättiläisplaneettoja ympäröi pienistä kappaleista koostuva hyvin ohut rengasjärjestelmä. Vain Saturnuksen renkaat ovat helposti havaittavissa. Jopa 20 kertaa suurentavalla prismakiikarilla voi havaita, että Saturnus ei ole pelkkä pyöreä kiekko.

Jo Galilei havaitsi Saturnuksen vierellä kaksi "uloketta", mutta kuvitteli niitä Saturnusta kiertäviksi kuiksi. Myöhemmin Galilei oli ihmeissään, kun ulokkeet katosivat näkyvistä. Oikean selityksen ilmiölle antoi Christiaan Huygens vuonna 1659 kirjassaan Systema Saturnium. Kyseessä on planeettaa kiertävä rengas, joka on niin ohut, että se katoaa näkyvistä nähdessämme sen suoraan sivulta.

Vuonna 1675 Giovanni Cassini havaitsi, että renkaat eivät ole yhtenäiset. Hän löysi renkaista tumman aukon, jota sittemmin on kutsutta Cassinin jaoksi. Se ei ole aivan tyhjä, vaan sisältää pienistä hiukkasista koostuvaa harvaa ainetta. Tämä noin 5000 km leveä aukko johtuu pienen Mimas-kuun aiheuttamista häiriöistä.

Cassinin jaon ulkopuolella on renkaiden kirkkain osa, A-rengas, ja sisäpuolella hieman himmeämpi B-rengas. Aivan A-renkaan ulkoreunan lähellä on toinen, kapea aukko, joka tunnetaan Encken jakona, Amerikassa myös Keelerin aukkona.

B-renkaan sisäpuolella on sisin Maahan (hyvin heikosti) näkyvä rengas, C-rengas. Sen sisäreunalta Saturnuksen atmosfäärin yläosiin ulottuu vielä hyvin harva-aineinen D-rengas.

A-renkaan ulkopuolella on kapea, luotainhavainnoista löytynyt F-rengas. Renkaan sisäpuolella liikkuva Prometheus ja ulkopuolella liikkuva Pandora estävät rengasta hajoamasta. Kuiden häiriöt aiheuttavat myös renkaan aikoinaan huomiota herättäneen palmikkomaisen rakenteen. (kuva NASA)

Jäästä koostuvien rengaskappalten koot vaihtelevat nuppineulan pään kokoisista (tai jopa pölyhiukkasen kokoisista) kuorma-auton suuruisiin järkäleisiin asti.

Rengasjärjestelmän leveys on yli 60 000 kilometriä, mutta paksuus ehkä vain joitakin kymmeniä metrejä. Renkaiden ohuus selittää sen, ettei niitä voi lainkaan havaita niiden näkyessä suoraan sivulta.