Oppositio
Tilanne, jossa kappale on vastakkaisessa suunnassa
kuin valonlähde.
Aurinkokunnan kohteista oppositiossa voivat olla
planeetat, asteroidit ja muut kappaleet, jotka
liikkuvat Maan radan ulkopuolella
(ks. myös ulkoplaneetan liike).
Oppositiossa ne ovat Maasta katsottuina vastakkaisella
puolella kuin Aurinko, jolloin
vaihekulma on nolla.
Koska kappaleet eivät liiku samassa tasossa, vaihekulma
ei juuri koskaan ole tasan nolla. Siksi oppositio
määritelläänkin usein hetkenä, jolloin kohteen ja Auringon
ekliptikaaliset pituudet
poikkeavat toisistaan 180°.
Planeetta tai asteroidi on helpoimmin
havaittavissa ollessaan oppositiossa:
- Oppositiossa ollessaan planeetta on lähinnä maapalloa,
joten se näkyy suurimmillaan.
- Koko pinta näkyy valaistuna.
- Planeetta ei heijasta valoa tasaisesti kaikkiin
suuntiin. Tavallista enemmän valoa heijastuu
suoraan takaisin valonlähdettä (Aurinkoa) kohti.
Siksi planeetta kirkastuu, kun sen vaihekulma
eli kulma Aurinko-planeetta-havaitsija pienenee.
Opposisiossa vaihekulma on lähellä nollaa, jolloin
havaitsijaa kohti heijastuvan valon määrä on
suurimmillaan. Hyvä esimerkki tästä on täysikuu.
(ks. oppositioilmiö).
- Kohde on korkeimmillaan taivaalla keskiyöllä;
aika, jolloin se on taivaanrannan yläpuolella,
osuu mahdollisimman hyvin pimeään yöaikaan.
Asteroideja havaitaan käytännössä vain muutaman viikon
tai kuukauden verran opposition molemmin puolin.
Planeetat ovat niin kirkkaita, että niitä voi havaita
muulloinkin.