Astrometrinen kaksoistähti

Astrometrisista kaksoistähdistä nähdään vain kirkkaampi komponentti, mutta toisesta komponentista ei voida tehdä havaintoja. Havainnot antavat vain kirkkaamman komponentin näennäisen radan järjestelmän painopisteen ympäri. Jos näkyvän komponentin massa saadaan selville esimerkiksi sen luminositeetin avulla, saadaan arvio myös näkymättömän komponentin massalle.

Ensimmäinen astrometrinen kaksoistähti oli Sirius, jonka 1830-luvulla huomattiin liikkuvan aaltomaisesti. Liikkeestä pääteltiin, että sillä on pieni seuralainen, joka löytyikin visuaalisesti parikymmentä vuotta myöhemmin. Osoittautui, että seuralainen, Sirius B, oli aiemmin tuntematon kohde, valkea kääpiö. Usean Auringon lähellä olevan tähden ominaisliike paljastaa tähteä kiertävän näkymättömän seuralaisen. Esimerkiksi Barnardin tähden liikkeestä on päätelty, että sillä on yksi tai useampia seuralaisia, joiden massat ovat Jupiterin massan suuruusluokkaa.