Ensimmäisissä kokeissa pystyttiin havaitsemaan vain pp-ketjun haaroissa ppII ja ppIII syntyneitä neutriinoja Koska vain pieni osa Auringon energiasta tuotetaan näissä reaktioissa, tulosten merkitys teoreettisten mallien suhteen ei ollut selvä. 1990-luvulla myös pp-ketjun päähaarassa ppI syntyneitä neutriinoja on pystytty havaitsemaan. Vaikka poikkeama standardimalleista on näissä kokeissa jonkin verran pienempi (viimeisimpien tietojen mukaan havaittu määrä on noin 60 % ennustetusta), neutriino-ongelma on edelleen olemassa.
Ehkä eniten kannatusta saanut selitys Auringon neutriino-ongelmalle on ajatus neutriino-oskillaatioista. Sen mukaan Auringon väliaineen läpikulkeva elektronineutriino voisi muuttua myy- tai tau-neutriinoksi, jos neutriinoilla olisi pieni massa (suuruusluokkaa 0.01 eV). Koska tähänastisissa kokeissa on voitu havaita vain e-neutriinoja, liian pieni havaittu neutriinovuo saisi näin selityksensä. Neutriinojen massasta ei ole kuitenkaan olemassa riippumattomia mittauksia, ja siksi on myös mahdollista, että Auringon standardimalleissa on puutteita.