Dynaaminen aika

Vuoden 1984 alussa efemeridiajasta luovuttiin ja liikeyhtälöiden koordinaattiaikana ruvettiin käyttämään dynaamista aikaa. Sitäkin on kahta lajia.

Terrestrinen dynaaminen aika TDT vastaa maapallon mukana liikkuvan havaitsijan suhteellisuusteorian mukaista itseisaikaa. Aikaskaalaan siis vaikuttaa maapallon rataliikkeestä aiheutuva ajan hidastuminen. Sen sijaan pyörimisen vaikutus riippuu leveysasteesta, joten TDT:ssä oletetaan, ettei havaitsija osallistu maapallon pyörimisliikkeeseen. TDT:n nollakohta on määritelty siten, että vanhempi ET vaihtui 1984 ilman hyppäystä TDT:ksi.

TDT on se aika, jonka mukaisesti planeettojen ja muiden taivaankappaleiden efemeridit nykyisin ilmoitetaan. Esimerkiksi Astronomical Almanac ilmoittaa planeettojen koordinaatit joka päivälle kello 0 TDT.

Astronomical Almanac ilmoittaa erotuksen TDT - UT aikaisemmille vuosille. Kuluvalle ja muutamalle tulevalle vuodelle annetaan aiemmista arvioista ekstrapoloitu ennuste, jonka tarkkuus on noin 0.1 s. Vuoden 1990 alussa TDT - UT oli 56.7 s ja erotus kasvaa vajaalla sekunnilla joka vuosi.

TDT poikkeaa toisesta tasaisesta ajasta, atomiajasta, vain vakiosiirtymällä: TDT = TAI + 32.184 s.

TDT soveltuu pohjaksi efemerideihin, jotka esittävät tilannetta Maasta katsottuna. Aurinkokunnan liikeyhtälöt ratkaistaan kuitenkin koordinaatistossa, jonka origona on aurinkokunnan painopiste eli barysentri. Painopistekoordinaatistossa koordinaattiaikana käytetään barysentristä dynaamista aikaa TDB.

TDB:n yksikkö on valittu siten, että TDB etenee keskimäärin samalla nopeudella TDT:n kanssa. Aikojen poikkeama sisältää siten vain Maan rataliikkeestä johtuvia jaksollisia termejä. Ero on korkeintaan vajaat kaksi tuhannesosasekuntia, joten useimmissa tapauksissa se on merkityksetön.