Juliaaninen päivämäärä

Koska erimittaiset kalenterikuukaudet ja -vuodet tekevät aikavälien pituuksien laskemisen hankalaksi, on varsinkin tähtitieteessä otettu käyttöön erilaisia tapoja numeroida kaikki päivät jostakin sopivasta nollahetkestä lähtien. Yleisimmin käytetään juliaanisia päivämääriä, joilla nimestä huolimatta ei ole mitään tekemistä juliaanisen kalenterin kanssa. Juliaaniset päivämäärät muodostavat päivien juoksevan numeroinnin, joka alkaa 4713 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Päivämäärä vaihtuu klo 12.00 UT. Esimerkiksi keskipäivällä 1.1.2000 alkaa juliaaninen päivä 245 1545.

Juliaanisen päivämäärän otti käyttöön J.J. Scaliger 1500-luvun lopulla.

Juliaaniset päivät ovat epäkäytännöllisen isoja lukuja, joten usein käytetään erilaisia modifioituja juliaanisia päiviä. Nollakohtana voi olla esimerkiksi 1.1.2000. Joskus päivämäärästä vielä vähennetään puolikas, jotta se saadaan vaihtumaan samaan aikaan UTC:n mukaisen vuorokauden kanssa.


Seuraavassa esitettävät muunnokset tavallisen ja juliaanisen päivämäärän välillä pätevät gregoriaaniselle kalenterille.

Juliaanisen päivämäärän laskemiseksi on kehitelty useita menetelmiä. Seuraava kaava soveltuu hyvin tietokoneohjelmiin. Merkitään v = vuosi, k = kuukausi, p = päivä. Juliaaninen päivämäärä ko. päivän keskipäivällä on silloin

J=367v-7(v+(k+9)/12)/4-3((v+(k-9)/7)/100+1)/4+275k/9+p+1721029

Jakolasku tarkoittaa tässä kokonaisjakoa, jossa osamäärä katkaistaan heittämällä desimaaliosa menemään: esimerkiksi 7/3 = 2 ja -7/3 = -2.

Esimerkki: Laskettava vuoden 1990 tammikuun 1. päivää vastaava juliaaninen päivämäärä. Nyt v = 1990, k = 1 ja p = 1.

J = 367 x 1990-7 x (1990+(1+9)/12)/4 -3 x ((1990+(1-9)/7)/100+1)/4 +275 x 1/9+1+1721029
=730330-3482-15+30+1+1721029
= 2447893.

Taulukoissa ilmoitetaan usein juliaaninen päivämäärä vuorokauden alkaessa. Esimerkin tapauksessa se olisi 2447892.5.

Käänteinen laskutoimitus eli tavallisen päivämäärän laskeminen juliaanisesta on hieman mutkikkaampi. Seuraavassa J on juliaaninen päivä keskipäivällä (jolloin se siis on kokonaisluku).

a = J + 68569,
b = (4a)/146097,
c = a-(146097b+3)/4,
d = (4000(c+1))/1461001,
e = c-(1461d)/4+31,
f = (80e)/2447,
p = e-(2447f)/80,
g = f/11,
k = f+2-12g,
v = 100(b-49)+d+g

Kysytty päivämäärä on nyt p= päivä, k= kuukausi ja v= vuosi.

Esimerkki: Saimme edellä juliaaniseksi päiväksi 2447893. Lasketaan tarkistuksen vuoksi vastaava päivämäärä.

Edellisten kaavojen suureille saadaan nyt seuraavat arvot:

a = 2447893 + 68569 = 2516462,
b = (4 x 2516462)/146097 = 68,
c = 2516462-(146097 x 68 + 3)/4=32813,
d = (4000(32813+1))/1461001=89,
e = 32813-(1461 x 89)/4+31=337,
f = (80 x 337)/2447=11,
p = 337-(2447 x 11)/80=1,
g = 11/11=1,
k = 11+2-12 x 1=1,
v = 100(68-49)+89+1=1990,

joten p=1, k=1, v=1990. Saimme siis alkuperäisen päivämäärän, kuten tietysti pitikin.

Koska viikonpäivät toistuvat seitsemän päivän jaksoissa, jakolaskun J/7 jakojäännös riittää ilmoittamaan viikonpäivän. Jos J on juliaaninen päivämäärä keskipäivällä, jakolaskun J/7 jakojäännös kertoo viikonpäivän seuraavasti:

0 = maanantai
1 = tiistai
2 = keskiviikko
3 = torstai
4 = perjantai
5 = lauantai
6 = sunnuntai

Esimerkki: Edellä saatiin 1.1.1990 vastaavaksi juliaaniseksi päiväksi 2447893. Koska 2447893=7 x 349699, jakojäännös on nolla, joten päivä oli maanantai.

Esimerkki: Milloin Suomessa alkoi kesäaika vuonna 1990?

Maaliskuun 31. päivän keskipäivää vastaava juliaaninen päivä on 244 7982. Kun tämä jaetaan 7:llä, saadaan jakojäännökseksi 5. Viikonpäivä on siis lauantai. Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina eli kuusi päivää aikaisemmin, siis 25.3.1990.

Yleisesti kesäajan alku saadaan seuraavasti: Lasketaan maaliskuun 31. päivää vastaava juliaaninen päivämäärä. Tämä jaetaan 7:llä. Jos jakojäännös on n, kesäaika alkaa maaliskuun päivänä 31-(6-n)=25+n.